Monenlaoäisia jouluja on ollut tähän 46v mennessä

Ei äkkiseltään ainakaan tule mieleen yhtään ikävää joulua. Parhaita oli kahdeksan etelässä vietettyä joulua teininä ja ensimmäinen joulu yhdessä silloisen avovaimon kanssa parikymppisenä. Eikä näissä nykyisissä perinnejouluissakaan mitään vikaa ole.

Tonttu Tomera kirjoitti:

Ei äkkiseltään ainakaan tule mieleen yhtään ikävää joulua. Parhaita oli kahdeksan etelässä vietettyä joulua teininä ja ensimmäinen joulu yhdessä silloisen avovaimon kanssa parikymppisenä. Eikä näissä nykyisissä perinnejouluissakaan mitään vikaa ole.

Ok. Mulla tulee mieleen lapsuuden köyhät joulut. Sitten nuoruudessa sellainen joulu, kun ensimmäinen mieheni mustasukkaisuuksissaan hakkasi minut. Eräs joulu kun hän joutui vankilaan ja kävin häntä siellä katsomassa. Eräs joulu kun asuin hänen kanssaan ns korpimökissä pohjoisessa, sain antibiootista allergisen reaktion ja jouduin käymään n 100km päässä sairaalassa. Sitten joulut perheen ja nykyisen miehen nykyään edesmenneiden appivanhempien kanssa, ne olivat ihania jouluja. Ja joulut nykyisen mieheni ja lapseni kanssa kolmistaan. ap

Mun muistoissa on vain hyviä jouluja. No, itse asiassa muutaman muistan haikeana: Isä kuoli noin kolme viikkoa ennen joulua. Tämä oli jonkinlainen käännekohta joulussa. Tämän jälkeen olemme viettäneet joukut kotona ja äiti on joka toinen joulu meillä. Samaan aikaan anoppikset siirtyivät viettämään joulua meidän kanssa meillä.

Lapsuudesta muistan sen joulun, kun emme enää uskoneet pukkia. Me siskon kanssa jaoimme lahjat ja vaikka tunnelma oli mukava, niin jonkinlainen haikeus siinä oli.

Paskin joulu oli kun parikymppisenä meni joulu sairastaessa. Kuume 4kympissä, joka ikistä luuta, lihasta ja niveltä särki ja hyvä kun jaksoin hengittää. Makasin aaton vessan lattialla kun välillä piti oksentaakin. Luulin kyllä että kuolema tulee. Luulin että minulla oli flunssa ja yrjötauti samaan aikaan mutta vasta jälkeenpäin tajusin että se oli varmaan influenssa koska ei ollut kuitenkaan yskää, nuhaa tai kurkku kipeä.