Miehen suku ostaa joka vuosi turhaa krääsää lahjaksi

Miksi alapeukkuja? Mitä niillä tavaroilla pitäisi tehdä? Kaappitilaa ei ole liikaa enkä halua syyttä suotta säilyttää turhia kamppeita

Kiittämättömyys on ruma piirre ihmisessä. 😢

Tämä on niin loppuun kaluttu aihe. Jos jotain keskustelua tästä kaipaat, niin kerro edes mitä se turha krääsä on. Että me tyhmät miehen sukulaiset osattaisiin ottaa opiksi.

Palauta lahjat antajalle, niin ei varmasti enää tuo lahjoja sen jälkeen. Ongelma ratkaistu.

Mitä se turha krääsä on? Tai mitä olette saaneet viime vuosina?

"Kiittämättömyys on ruma piirre ihmisessä. 😢"

Niin on tyhmyyskin. En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät suoraa puhetta sisäistä millään. Nähdään vain se oma tarve ostella "kaikkea kivaa" eli turhia juttuja, vaikka aloittaja on sanonut, mikä olisi mieleinen lahja jos on PAKKO ostaa.

Ennenkuin haukut ketään julkisesti, muista että lastesi perimästä puolet tulee miehesi suvusta.

Miksi tarvitsee olla esille nuo? Ei minun mielestä, menee viesti paremmin perille. Voit myös small talkina kertoa harrastamastasi minimalistista/konmarituksesta tms. Vihjaile vähän.

Mun anoppi oli vähän samanlainen. Hän osteli paljon pieniä lahjoja, mutta suurin osa niistä oli kyllä ihan kivoja. Sain suklaata yhdessä paketissa ja sukkia toisessa. Joskus se tavara oli vähän turhaa, mutta eiväthän kaikki lahjat ole täydellisiä. Pidin siis enemmän käyttötavaroista kuin jostain koristejutuista.

Anoppi kuoli viime keväänä, joten nyt niitä lahjoja ei enää tule. Nyt tuntuu, etten arvostanut niitä lahjoja tai anoppia tarpeeksi hänen vielä ollessa elossa.

Mielestäni krääsälahja osoittaa kunnioituksen puutetta saajaa kohtaan. Lahjan pitää olla harkittu tai sitten se viinipullo tai suklaata. Ajatus ei todellakaan ole tärkein. Tai on, se että lahjassa on jotain ajatusta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi alapeukkuja? Mitä niillä tavaroilla pitäisi tehdä? Kaappitilaa ei ole liikaa enkä halua syyttä suotta säilyttää turhia kamppeita

Annat seuraavissa juhlissa takaisin tai pistät kiertoon. Ei turhaa tarvitse säästää ja omalleen saa tehdä mitä tahtoo.

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on ruma piirre ihmisessä. 😢

Se, ettei ota toisen selvästi ilmaistuja toiveita huomioon, on rumaa käytöstä. Maailma on kriisissä turhan tavaran tuotannon takia, joten on epäkohteliasta antaa harkitsemattomia tavaralahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Ennenkuin haukut ketään julkisesti, muista että lastesi perimästä puolet tulee miehesi suvusta.

Ei geenit noin toimi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi alapeukkuja? Mitä niillä tavaroilla pitäisi tehdä? Kaappitilaa ei ole liikaa enkä halua syyttä suotta säilyttää turhia kamppeita

Saman kysymyksen voisit esittää itsellesi, jos ostat lahjoja muille. Mitä muiden pitäisi tehdä antamillesi lahjoille, sillä tuskin ne ovat olleet mieluisiä. Tai onko kaikki ostamasi tavarat itsellesi tarpeellisia ja mieluisia vai onko ne jääneet komeron hyllylle seisomaan, vaikka itse ostit?

Kautta maailman historian ja kaikissa maissa, lahja on ystävyyden ja rakkauden osoitus ja se onko lahja mieluinen vai ei, on samantekevää, koska lahjasta ei ole tarkoituskaan saada etua ja hyötyä.

Lahjan antaminen pienille ihmistaimellekin on ominaista jo taaperoikäiset antavat vanhemmilleen kiviä ja poimivat kukkia lahjaksi.

Ja eikö viinipullo tai suklaa tuossa tapauksessa olisi ollut tilaus, sillä lahjaan sisältyy aina yllätyksellisyys ja ajatukset, jotka sitovat läheiset yhteen.

Ja eikö sinulle muut anna epämieluisia lahjoja, kuin miehen suku? Oisko lahjan epämielyttävyys asenteessa?

Lahjahevosen suuhun ei ole katsominen, tiesi jo vanhakansa.

Sanokaa ettei ole enään säilytystilaa että jos haluaa antaa jotain niin lahjakortitin jolla saa sitten esim. uudenvuoden safkat koko perheelle. Meidän suvussa ei vaihdella lahjoja enään ja vain isovanhemmat kysyvät että mitä tarvii ja jos ei tarvi mitään niin tulee lahjakortti prismaan jotta ruuat saa sillä hakea uudeksi vuodeksi. 

Mulla on vähän samaa ongelmaa. Olen karsinut omaisuuttani 'rankalla kädellä'. Olen mm luopunut kirjoista ja siirtynyt e-kirjoihin. Anoppi haluaa aina ostaa kirjan, vaikka olen kyllä sanonut, että en niitä enää toivo. Anoppi on tosi fiksu ja lukee itsekin paljon. Kirja sinänsä on hyvä lahja, mutta enää en toivoisi tavallisia kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on ruma piirre ihmisessä. 😢

Miksi pitäisi olla kiitollinen siitä, ettei suoraa puhetta uskota? Pitääkö kiitollisena ottaa vastaan ihan mitä tahansa? Esim. oma mummoni haluaisi antaa mulle mummomekkojaan, vanhoja astioitaan (eri pari lautasia) ja vastaavaa. On siis hirveän kiittämätön, kun en huoli?

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömyys on ruma piirre ihmisessä. 😢

Maailma hukkuu jo muutenkin turhaan tavaraan, ja sitten pitäisi olla vielä kiitollinen että saa lisää turhaa krääsää?

Kerro, että perheesi on päättänyt alkaa vähentämään tavaran määrää elämässään ja siksi ette halua enää mitään konkreettista - vaikkapa lahjakortit vaikkapa ruokakauppaan tai kylpylään olisivat parempia lahjoja jos jotain haluavat antaa, mutta tee nätisti selväksi, ettette kaipaa mitään lahjoja. Perustele tämä kuluttamisen vähentämisellä. Luulisi menevän perille. 

Itse en tajua, miksi sitä pitäisi olla kiitollinen lahjoista, joita ei halua. Tietenkin sitä saadessa kiittää, mutta kun lahja kerran on annettu, se on saajan omaisuutta joka voi tehdä sillä mitä haluaa. On vallankäyttöä antaa lahjoja ja olettaa sitten, että ne otetaan suurella kiitollisuudella vastaan ja eikä pistetä kiertoon vaikka niitä ei tarvittaisi ja haluttaisi. Lahja on lahja eikä sen saaja ole velvollinen mihinkään sen antajaa kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi alapeukkuja? Mitä niillä tavaroilla pitäisi tehdä? Kaappitilaa ei ole liikaa enkä halua syyttä suotta säilyttää turhia kamppeita

Saman kysymyksen voisit esittää itsellesi, jos ostat lahjoja muille. Mitä muiden pitäisi tehdä antamillesi lahjoille, sillä tuskin ne ovat olleet mieluisiä. Tai onko kaikki ostamasi tavarat itsellesi tarpeellisia ja mieluisia vai onko ne jääneet komeron hyllylle seisomaan, vaikka itse ostit?

Kautta maailman historian ja kaikissa maissa, lahja on ystävyyden ja rakkauden osoitus ja se onko lahja mieluinen vai ei, on samantekevää, koska lahjasta ei ole tarkoituskaan saada etua ja hyötyä.

Lahjan antaminen pienille ihmistaimellekin on ominaista jo taaperoikäiset antavat vanhemmilleen kiviä ja poimivat kukkia lahjaksi.

Ja eikö viinipullo tai suklaa tuossa tapauksessa olisi ollut tilaus, sillä lahjaan sisältyy aina yllätyksellisyys ja ajatukset, jotka sitovat läheiset yhteen.

Ja eikö sinulle muut anna epämieluisia lahjoja, kuin miehen suku? Oisko lahjan epämielyttävyys asenteessa?

Lahjahevosen suuhun ei ole katsominen, tiesi jo vanhakansa.

Mä ainakin kysyn toiveita. Paljon kivempaa on antaa mieleistä, eikä omatkaan rahat mene hukkaan. Mitä järkeä on antaa lahjaksi esim. väärän kokoisia vaatteita? Eikö tarkoitus ole ilahduttaa? Vai onko tarkoitus tyydyttää omaa ostelunhalua?

No meille tulee jatkuvasti jotain kynttilöitä ja koriste-esineitä, joita ei oikeasti käytetä eikä tarvita. Tiedoksi sille, joka kysyi, mitä ne lahjat ovat.