Antti Rinne siis valmistunut oikiksesta. En olis heti tajunnut.

Niin ja valmistui muuten 1,5 vuodessa! Ja ajoi taksia samalla. En ymmärrä miten ollut mahdollista.

Anteeks mitä? 1,5 vuodessa ehkä vähän pidempää tais mennä.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja valmistui muuten 1,5 vuodessa! Ja ajoi taksia samalla. En ymmärrä miten ollut mahdollista.

Kas, kun ei linja-autoa.

Oikiksen pääsykoekirja kattoi ennen todella ison osan koko tutkinnon sisällöstä. Jos oli opiskellut sen kunnolla, ei tentteihin tarvinnut niin paljon lueskella.

Anteeks mitä? Siis oikikseen on monta pääsykoekirjaa monelta eri oikeudenalalta.

Vierailija kirjoitti:

Anteeks mitä? 1,5 vuodessa ehkä vähän pidempää tais mennä.

Väitetään että noin nopeasti. En ihan ymmärrä miten on onnistunut, sillä johan useimmissa tiedekunnissa byrokraattiset muodollisuudet estävät tuon.

Rinteen vanhemmat juristeja. Ehkä ne oli pitäneet sille luentoja kotona?

Onhan se juristi kun huusi oikeusturvaa vaikka kyse oli poliittisesta luottamuksesta. Ei noita kannata ihailla, kieroja mutta eivät ymmärrä kuin pykälistä.

2,5 v meni n 6 vuoden koulutus. Ainakin toinen vanhemmista oli juristi ellei sitten kumpikin. 

Meidän töissä juristit tarkistaa ja nysvää, että asiat menevät muodollisesti oikein. Luova ratkaisujen keksiminen ja ideointi on sitten muiden hommaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Anteeks mitä? Siis oikikseen on monta pääsykoekirjaa monelta eri oikeudenalalta.

pääsykoe kirja vaihtuu vuosittain. Nyt helopottaa monella kun pääsee muutamalla laudaturilla stadin oikikseen. Viime vuonna piti olla 4 L ja 1 exemia, valittiin siis tänä vuonna 20 % ja ens vuonna 40 %. Muut saavat tankata pääsykoekirjoja. Siis ensikertalaiset yo kirjoituksen perusteella. Ehkä riittää vähempi määrä älliä. Huom. pitkästä matikasta saa eniten pisteitä kuten fysiikka jne

Eihän sitä lakia siksi lueta, että tiedettäisi miten sitä noudatetaan, vaan että tiedetään miten sitä kierretään.

Höpö, höpö googlatkaa. On vain kandidaatti ja liuta tuomioita. Nekin löytyy netistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeks mitä? Siis oikikseen on monta pääsykoekirjaa monelta eri oikeudenalalta.

pääsykoe kirja vaihtuu vuosittain. Nyt helopottaa monella kun pääsee muutamalla laudaturilla stadin oikikseen. Viime vuonna piti olla 4 L ja 1 exemia, valittiin siis tänä vuonna 20 % ja ens vuonna 40 %. Muut saavat tankata pääsykoekirjoja. Siis ensikertalaiset yo kirjoituksen perusteella. Ehkä riittää vähempi määrä älliä. Huom. pitkästä matikasta saa eniten pisteitä kuten fysiikka jne

Aivan hullua että pitkä matikka tai fysiikka painottuu Oikiksen valinnoissa. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Oikikseen hakeutuu nimenomaan paljon sellaisia tyyppejä jotka eivät ole mitenkään matemaattisesti painottuneita lukiossa. Huom! Itse valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta ja lukenut tosi paljon matikkaa aikoinaan!

Hienoa varmaan Oikiksen pääsyn kannalta kuitenkin, että sinne on mahdollisuus päästä sisään ilman valtavaa pääsykoetankkausta ja kalliita valmennuskursseja. Muistan kun kaveri pänttäsi vuoden pääsykokeisiin ja kävi jossain intensiivivalmennuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Höpö, höpö googlatkaa. On vain kandidaatti ja liuta tuomioita. Nekin löytyy netistä.

No no, äläpäs vääriste.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto Antti Rinteen aikana vastasi ihan täyttä maisterin tutkintoa.

Tutkintokäytännöt on täysin muuttuneet noista ajoista.

Vierailija kirjoitti:

Oikiksen pääsykoekirja kattoi ennen todella ison osan koko tutkinnon sisällöstä. Jos oli opiskellut sen kunnolla, ei tentteihin tarvinnut niin paljon lueskella.

Onko omakohtaista kokemusta vai kuulitko asian hevosmiesten tietotoimistosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeks mitä? 1,5 vuodessa ehkä vähän pidempää tais mennä.

Väitetään että noin nopeasti. En ihan ymmärrä miten on onnistunut, sillä johan useimmissa tiedekunnissa byrokraattiset muodollisuudet estävät tuon.

No eivät estä. Älyn vähyys estää. Tunnen yhden kasvatustieteen maisterin, joka luki itsensä kahdessa vuodessa toisen alan tohtoriksi. Väikkärin väsäsi vikkelämmin kuin eräs persutar copy-pastesi gradunsa.

Vierailija kirjoitti:

Höpö, höpö googlatkaa. On vain kandidaatti ja liuta tuomioita. Nekin löytyy netistä.

Tuonaikainen kandidaatintutkinto vastaa nykyistä maisterintutkintoa. Maisteri oli arvonimi, jonka saattoi ostaa, kun oli kandidaatintutkinnon suorittanut.

Tiedän kun itselläkin ollut ongelmia, kun tutkintotodistuksessa lukee kandidaatti. Olisi kannattanut se maisterinarvo ostaa. Hommasin sitten yliopistosta paperin, jossa todistetaan että tutkinto vastaa nykyistä maisteria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeks mitä? 1,5 vuodessa ehkä vähän pidempää tais mennä.

Väitetään että noin nopeasti. En ihan ymmärrä miten on onnistunut, sillä johan useimmissa tiedekunnissa byrokraattiset muodollisuudet estävät tuon.

No eivät estä. Älyn vähyys estää. Tunnen yhden kasvatustieteen maisterin, joka luki itsensä kahdessa vuodessa toisen alan tohtoriksi. Väikkärin väsäsi vikkelämmin kuin eräs persutar copy-pastesi gradunsa.

Väitöskirjan teko voikin olla vain omasta ällistä ja työteliäisyydestä kiinni. Mutta perustutkinnossa on paljon enemmän pakollisia kursseja ja usein pikkumaisia määräyksiä, missä järjestyksessä ne täytyy suorittaa. Ja vieläpä sellaisia, joita ei voi mennä oman aikataulunsa mukaan suorittamaan vaikka kirjatenttinä, vaan pitää osallistua opetukseen.

nosto