Tuntemattoman käydessä kimppuun, turvallisuudentunne järkkyy..

Mitä sinulle on nyt tapahtunut?

Sanallisesti ja/tai fyysisesti siis hyökkää kimppuun.

Minua karmii yhä yks ilta keskustan suositussa baarissa, kun emme kaverini [lyhytkasvuinen mies, joka juuri ja juuri kykenee kävelemään ilman apulaitteita, mutta hänen koko kehon vasen puoli "roikkuu" mukana hänen kävellessään] kanssa meinanneet millään löytää istumapaikkoja tuolloin alkuillasta. Sitten huomattiin juuri kahden ihmisen nurkkapöytä, jossa lojui entisten asiakkaiden jäljiltä yksi tyhjä tuoppi ja toiseen tuoppiin oli jätetty "trenditippa" pohjalle. Kauaa ei ehditty ihmetellä [kaverini ei vielä ehtinyt edes istahtaa, koska siirsimme tyhjiä tuopppeja pöydän reunalle, joten ihmiset näkivät kyllä hyvin hänen vammansa] kun paikalle saapui silmissä viha leimuten iso mies huutamaan "j-lauta, tää on meidän pöytä!" ja heristi *trenditippaista* lasia kaverini nenän edessä kiroten"#$@$&, sä oot juonu tästä!! Te suomalaiset ootte just tollasia" Eikä se äijän köriläs mitään meidän sanoja uskonut, eikä sen viha yhtään laantunut vaikka saman tien olimme lähdöissä pois emmekä edes yrittäneet jäädä siihen pöytään. Se mies ei kuunnellut minulta sanaakaan, oli ainoastaan se vihaa uhkuva katse nauliutuneena mun kaveriin. Yhtäkkiä sit se äijä jo löikin tätä kaveriani, josta kaveri kaatui lattialle.

Eniten turvattomuutta tässä nostatti tuo, ettei yhtään kukaan tullut avuksi vaikka se köriläs ihan huusi ja kaverini oli täysin avuton kääpiönä ja vammaisena. Vähän sama kuin kävisi lapsen kimppuun. Kun sain kaverin ylös, lähdimme heti karkuun koko paikasta peläten sen äijän vielä mahdollisesti seuraavan.

Lastenvaunuja on potkittu ja pientä juuri ja juuri kävelevää lasta syljetty päin. Ties mihin tollaset ihmiset kykenee! Äkkiä ollaa sit lähdetty kotiin paniikkssa. ;/