Tökeröt lainasanat
Mitä tökeröitä lainasanoja tiedätte?
Esimerkkeinä:
Keripukki. Lainattu ruotsin kielen sanasta skörbjugg (haurasohra? tms. muuta merkityksetöntä, kuten suomen kielen vastinekin). Englanniksi scurvy ja saksaksi skorbut. En tiedä missä sanan varsinaiset juuret, mutta latinaksi scorbutus(viittaa vitsaukseen, joten ehkä lähellä?). Jokatapauksessa suomen kielen vastine on surkea ja harhaanjohtava. Keripukki?!?! Miksi ei suoraan vaikka lypsylehmä tai siitosori? Parempi ilmaus olisi esimerkiksi puutosmätä.
Näkkileipä. Taas laina ruotsin kielestä, missä koko sanan juuret on. Knäckebröd(halkeamaleipä), spisbröd(liesileipä), hårt bröd(kovaleipä). Leivällä ei siis ole mitään tekemistä suomenuskon ja kansan mytologian Näkin kanssa. Parempia nimityksiä leivälle olisi mielestäni esimerkiksi kovaleipä, kuivaleipä, rousku(va)leipä.
Kompostori. Sanan juurista en ole varma, mutta esim. englannin kielen sanassa composter, joka edelleen johtaa sanaan decompose (epä koostaa, hajottaa). Epäloogisuus tämän sanan kohdalla tapahtuu jo englanninkielessä(kin) , sillä ilman etuliitettä "de" sana decompose, eli compose tarkoittaa esim. koota tai koostaa. Ja täten composter loogisesti ajateltuna olisi kokoaja, koostaja tms. asia, joka koostaa tai jossa koostaminen tapahtuu. Parempi suomennos olisi esimerkiksi maadutin, hajoitin.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Liikutaan merkittävällä ja aralla alueella. Toleranssisi on aavistuksen epästabiililla baselöa.
Ei nyt verenpaineeni näiden takia koholla ole, vaikka välillä ärsyttääkin. Huumorimielessä kuitenkin olen nyt liikkeellä.
Ap
Uusinta uutta Jessikka Arolta: härässäys. Alkuperäissana engl. harassment, vainoaminen.
Vierailija kirjoitti:
Uusinta uutta Jessikka Arolta: härässäys. Alkuperäissana engl. harassment, vainoaminen.
Kiitos, mutta kaipaisin enemmän sellaisia sanoja, joille ei ole jo vakiintunutta järkevää vastinetta (kuten vanoaminen) suomen kielessä. Ja erityisesti sellaisia, missä vakiintunut muoto on tökerö.
Ap
Harmi, että kukaan ei innostunut. Nostan tämän vielä joskus myöhemmin. Jos muistan.
Ap
Eipä nuo aloittajan tökeröt lainasanat nyt niin tökeröitä ole, kun ajattelee niiden etymologiaa ja aikaa, joilloin sanat on otettu käyttöön.
Esimerkiksi keripukki on tullut meille ruotsin kielestä ja mainittu ensimmäisen kerran 1678. Ruotsin vaikutus kieleemme on tuolloin ollut suurta ja oppineet puhuivat ruotsia. Sanoja ei mitenkään käännetty ruotsista suomeen vaan ääntämistyyli muuttui suomalaiseen suuhun sopivaksi. Suomenkieliseksi sanaksi ehdotettiin muuten skeerpuuki sanaa, joka on sitten vääntynyt suussa muotoon keripukki. Ja kirjakielen sitten kehittyessä on käyttöön otettu puhekielessä käytetty sana.
Näkkileivän suhteen tarina on varsin samanlainen. Ruotsiksi näkkileipä on knäckebröd ja sanan alkuosa knäck tarkoittaa työkalua, jolla leivän pintaan on painettu kuvio. Länsimurteissa näkätä tarkoittaakin koristekuvion painamista leivän pintaan. Näkkileipä tarkoittaakin siis painamalla koristeltua leipää. Ei siis liity mitenkään suomenuskon Näkki-hahmoon.
Tuo kompostori on voinut tulla suomenkieleen ihan johtamalla se sanasta compost. Johtamalla muodostetut sanat ovat varsin tyypillisiä suomenkielessä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä nuo aloittajan tökeröt lainasanat nyt niin tökeröitä ole, kun ajattelee niiden etymologiaa ja aikaa, joilloin sanat on otettu käyttöön.
Esimerkiksi keripukki on tullut meille ruotsin kielestä ja mainittu ensimmäisen kerran 1678. Ruotsin vaikutus kieleemme on tuolloin ollut suurta ja oppineet puhuivat ruotsia. Sanoja ei mitenkään käännetty ruotsista suomeen vaan ääntämistyyli muuttui suomalaiseen suuhun sopivaksi. Suomenkieliseksi sanaksi ehdotettiin muuten skeerpuuki sanaa, joka on sitten vääntynyt suussa muotoon keripukki. Ja kirjakielen sitten kehittyessä on käyttöön otettu puhekielessä käytetty sana.
Näkkileivän suhteen tarina on varsin samanlainen. Ruotsiksi näkkileipä on knäckebröd ja sanan alkuosa knäck tarkoittaa työkalua, jolla leivän pintaan on painettu kuvio. Länsimurteissa näkätä tarkoittaakin koristekuvion painamista leivän pintaan. Näkkileipä tarkoittaakin siis painamalla koristeltua leipää. Ei siis liity mitenkään suomenuskon Näkki-hahmoon.
Tuo kompostori on voinut tulla suomenkieleen ihan johtamalla se sanasta compost. Johtamalla muodostetut sanat ovat varsin tyypillisiä suomenkielessä.
Voi yksinkertaisuus...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lavuaari, sekatööri?
Kiitos. Sekatööri oli kokonaan uusi sana minulle.
Ap
kartiini, kahveli, hantuuki, ranstakka, piisi, kolttu ... Näitä ruotsin kautta suomen kieleen tulleita sanojahan riittää. AP:lla on toki yritystä, mutta vaatisi esim. kielihistorian, etymologian ja kulttuurien tuntemusta. Todettakoon nyt vaikka yksi näkökohta: Suomessa oppineet ja sivistyneistö ylipäätään puhuivat latinaa ja ruotsia. Sitä kautta monet lainasanat kotiutuivat suomen kieleen. Kannattaa myös aina muistaa, että yhdyssanojen merkitys on enemmän kuin osiensa merkitykset.
Liikutaan merkittävällä ja aralla alueella. Toleranssisi on aavistuksen epästabiililla baselöa.