Miksi mies ei voi kertoa lapselle, että olemme köyhiä?

Miksi sinä et voi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä et voi?

Olen mä sen kertonutkin mutta se ei oikein tehoa koska isänsä käy töissä. Olen kyllä sanonut ettei hän juuri paljoa tienaa ja työssäkäynti on melkein ns harrastus.

Ei mies ole köyhä (kaksi taloa + yksiö) vaan ammattivalittaja on.

Lapselle ei pidä koskaan kertoa vanhempien raha-asioista. Jos rahasta on pulaa niin asia kierrellään lapselle. Esim. lapsi haluaa paljon kalliita lahjoja. Lapselle ei sanota, ettei ole varaa, vaan sanotaan vaikka että saa valita yhden mutta muita lahjoja on sitten vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ei mies ole köyhä (kaksi taloa + yksiö) vaan ammattivalittaja on.

Kun ei miehelläni ole edelleenkään mitään yksiötä. Vaan 2 vanhaa pientä taloa ja pieni vaatimaton kesämökki, ilman sisävessaa ja vesijohtoa. Tulit pienet ja velkaa löytyy. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mies ole köyhä (kaksi taloa + yksiö) vaan ammattivalittaja on.

Kun ei miehelläni ole edelleenkään mitään yksiötä. Vaan 2 vanhaa pientä taloa ja pieni vaatimaton kesämökki, ilman sisävessaa ja vesijohtoa. Tulit pienet ja velkaa löytyy. Ap

Yritä nyt vähän pitää lukua valheistasi. Asuit joku aika sitten pienen pätkän keskustan yksiössä, jonka silloin väitit olevan miehen omistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mies ole köyhä (kaksi taloa + yksiö) vaan ammattivalittaja on.

Kun ei miehelläni ole edelleenkään mitään yksiötä. Vaan 2 vanhaa pientä taloa ja pieni vaatimaton kesämökki, ilman sisävessaa ja vesijohtoa. Tulit pienet ja velkaa löytyy. Ap

Yritä nyt vähän pitää lukua valheistasi. Asuit joku aika sitten pienen pätkän keskustan yksiössä, jonka silloin väitit olevan miehen omistuksessa.

Sanoin että sukulaisen omistuksessa. En ole koskaan väittänyt muuta. Miehellä on kaksi romutaloa ja pieni, vaatimaton kesämökki. Huonot tulot ja velkaa. Keskustan yksiö ei sitten tarkoita mitään Helsingin keskustaa vaan pikkukaupungin keskustaa.

Ammattivalitajalla on jo ikää sen verran, ettei enää muista kaikkia höpinöitään.

Mene roskiin, ammattivalis.

Sinullahan on nyt "ihan hyvä palkka". 

Useimmilta meistä puuttuu jotain elämästä. Rakkautta, läheisyyttä, vapaa-aikaa, rahaa, iloa, viihdettä. Köyhyyttä, puutetta, on siis aika monenlaista.

Itse en viestisi lapselle tai edes aikuiselle puhuessani puutetta vaan kaikkea muuta mikä on hyvin ja positiivisesti. Vaikkapa että teillä ostetaan vähemmän lahjoja, jotta niistä ennätetään nauttimaan paremmin. Mitäpä iloa olisi suuresta lahjavuoresta, jos samalla kärsii jostain muusta puutteesta, esimerkiksi tyytyväisen yhdessäolon puutteesta. Lapselle ja monelle aikuisellekaan se ei ole tietenkään yhtä suora puute kuin lahjojen puute. Siksi meillä onkin pahoinvointi oikea yhteinen kansansairaus ja joulunaika perheen yhdessäolon sijaan seurustelua Koskenkorva-pullon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sinullahan on nyt "ihan hyvä palkka". 

Niin mä ostankin omilla säästöilläni vaikka mies ei siitä pidä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinullahan on nyt "ihan hyvä palkka". 

Niin mä ostankin omilla säästöilläni vaikka mies ei siitä pidä.

Ja mikä siis oli ongelmana taas?

Elintason laskun selittäminen lapselle ei ole kovin helppo asia. Muistan, miten vuosia sitten hehkutit keskustelupalstoilla, miten paljon ja kalliita lahjoja olit ostanut pojallesi. Lapsesi ehti tottua saamaan kaiken haluamansa. Nyt, kun tulonne ovat pienentyneet ja lapsi kasvaessaan toivoo aiempaa kalliimpia lahjoja, tilanne on ongelmallinen. Lapselle ei tarvitse kertoa köyhyydestä, mutta pitää kertoa kohtuullisuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Elintason laskun selittäminen lapselle ei ole kovin helppo asia. Muistan, miten vuosia sitten hehkutit keskustelupalstoilla, miten paljon ja kalliita lahjoja olit ostanut pojallesi. Lapsesi ehti tottua saamaan kaiken haluamansa. Nyt, kun tulonne ovat pienentyneet ja lapsi kasvaessaan toivoo aiempaa kalliimpia lahjoja, tilanne on ongelmallinen. Lapselle ei tarvitse kertoa köyhyydestä, mutta pitää kertoa kohtuullisuudesta. 

Ehti kun oli säästöjä ja appivanhemmat, kummit yms osti silloin lahjoja. Tulot ovat pienet ja varmaan vielä pienenee, tosin vapaa-aika miehellä sitten lisääntyy, kun lopettaa nuo työt.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle ei pidä koskaan kertoa vanhempien raha-asioista. Jos rahasta on pulaa niin asia kierrellään lapselle. Esim. lapsi haluaa paljon kalliita lahjoja. Lapselle ei sanota, ettei ole varaa, vaan sanotaan vaikka että saa valita yhden mutta muita lahjoja on sitten vähemmän.

Sanos tämä minun tuttavalle. Oikein korvissa särähtää, kun suoraan alakouluikäisille lapsille sanoo ettei ole rahaa. Esim. ostoksille mentäessä "kohta on tili tyhjillään", "jos nyt shoppaillaan, ei loppukuusta syödä kuin makaroonia".

6-vuotias lapsensa aika ajoin työntää äidilleen saamansa synttäri- tai joululahja rahansa että olisi siitä "varaa" syödä. Olen myös kerran kuullut, kun lapset kysyvät että ovatko he köyhiä. Säälittä tämän perheen lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintason laskun selittäminen lapselle ei ole kovin helppo asia. Muistan, miten vuosia sitten hehkutit keskustelupalstoilla, miten paljon ja kalliita lahjoja olit ostanut pojallesi. Lapsesi ehti tottua saamaan kaiken haluamansa. Nyt, kun tulonne ovat pienentyneet ja lapsi kasvaessaan toivoo aiempaa kalliimpia lahjoja, tilanne on ongelmallinen. Lapselle ei tarvitse kertoa köyhyydestä, mutta pitää kertoa kohtuullisuudesta. 

Ehti kun oli säästöjä ja appivanhemmat, kummit yms osti silloin lahjoja. Tulot ovat pienet ja varmaan vielä pienenee, tosin vapaa-aika miehellä sitten lisääntyy, kun lopettaa nuo työt.

Niin? Nyt ei ole enää kummeja eikä isovanhempia ostamassa lahjoja. Voit ihan hyvin selittää tämän asian lapsellesi. Ja kertoa, että te vanhemmat toteutatte lapsenne kohtuulliset lahjatoiveet ja sitten selität, millaiset toiveet ovat mielestänne kohtuullisia.