Lue keskustelun säännöt.
Nyt se sitten tapahtui..
29.02.2008 |
Oikeastaan entinen paras ystäväni on raskaana. Olen niiin pelännyt tätä uutista. Meillä itsellä yritystä takana 5 pitkää, tuloksetonta vuotta. Olo on niin pettynyt, vihainen, katkera, kateellinen, turta. Tuntuu niin kamalalta, etten ole voinut edes miehelleni kertoa uutista. Kuulin sen n. viikko sitten. En nyt kaipaa mitään saarnaamista ja moralisoimista yms siitä, että minun pitäisi olla onnellinen hänen puolestaan tai muuta vastaavaa!
Kommentit (54)
Oikea ystävä osaa iloita toisen puolesta ja kulkea surussa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on normaalia, että asia vaivaa vähän, mutta että tuossa määrin:( Ja tiedätkö kauan " ystäväsi" on yrittänyt?
..on vauvaa yrittänyt (alle vuoden). Tiedän myös sen, että ystävyytemme " elvytys" , mitä olen niin kovin toivonut, ei tule onnisumaan ainakaan lähivuosien aikana sillä en yksinkertaisesti pysty näkemään häntä (ja vauvaa).
Tiedän myös sen, ettei muiden vauvat ole minulta pois, tuttavien vauvauutisten määrä on nyt (ajat sittne9 ylittänyt sietorajani. En vain voi iloita. Tällä hetkelläkin vajaa kuukauden sisällä lähipiiriini on tulossa 3 uutta vauvaa! Yksi niistä on siskoni vauva. En yksinkertaisesti tiedä miten tulen selviämään. Viimeinen pisara oli tämä " ystäväni" .
ap
hänen on sulateltava asiaa. Ajan kanssa kuitenkin pikkuhiljaa tottui ajatukseen ja nyt onkin todella innoissaan lapsestani.
Ja ymmärsin kyllä ystäväni tuntemukset hyvin.
Voimia sinulle ap, ei varmasti ole helppoa.
itsekin useamman vuoden lapsettomuudesta kärsineenä. Mutta itse en ole koskaan kokenut, että muiden vauvauutiset olisivat minulta pois. Varsinkin hyvien ystävien/sisarusten raskausuutiset olen ottanut vastaan OIKEASTI iloisena ja onnellisena vastaan. Tietysti olen tiosinaan ollut vähän kateellinen asiasta, mutta päässyt asian yli kuitenkin hyvinkin pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei saisi kukaan muukaan tulla, ainakaan kukaan tuntemasi henkilö????? Senkö takia ystäväsi on nyt entinen?
Tiiätkö, luulen että sillä että SINÄ et ole tullut raskaaksi, on todella hyvä syy. Tällaisissa tapauksissa rupean todella uskomaan " korkeamman johdatukseen" , et sinä olisi lapselle äidiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten edellinen kirjoittaja mutta ihmettelen minäkin etteikö kukaan ap:n tunteva nyt saisi sitten lisääntyä.
Minun ystäväni alkoi aikoinaan potea vauvakuumetta ja sanoi että on ristiriitaiset tunteet kun siskonsa oli muutaman vuoden yrittänyt raskautua, tuloksetta.
Minä sanoin ystävälleni että, nyt, nyt, älä pidä siskosi lapsettomuutta esteenä omille vauvahaaveille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja huom! koskaan en ole näyttänyt tunteitani kenellekkään vauvauutisen kertojalle! Olen iloisesti heitä onnitellut ja ehkä jotain kysellyt.
Tämän " ystäväni" kanssakin juttelimme lähes tunnin puhelimessa, ennen kuin hän uskalsi asian kertoa. jaaritteli vain niitä näitä. Siskoni ei kertonut koko asiata ollenkaan. Laittoi äitin asioille, joka myöskin pimitteli tietoa vaikka kuinka kauan..
ap
sain juuri keskenmenon ja heti sen jälkeen kaksi kaveria tulivat raskaaksi... vahingossa... kyllä tuntui pahalta... tosin se meni ohi ja nyt pystyn suhtautumaan heihin normaalisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kait saa! Kyse onkin siitä, että minusta TUNTUU tosi kamalalta! Eikö minulla ole siihei oikeus?!? Ja niin kuin sanoin aiemmin: en ole KOSKAAN näyttänyt negatiivisia tunteitani.
Pyysin nimenomaan, ettei mitään saarnoaja ja moralisointeja yms. Mutta oli vissiinkin liikaa pyydetty :( Saatte minut vain entistä surullisemmaksi... :(
ap
vaan on jo vuosien takainen juttu. Soittelemme n. 4 kertaa vuodessa, mutta hän on minulle edelleen todella tärkeä ihminen ja minulla on niin ikävä häntä. Olemme tunteneet vauvoista asti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ei ole enää mitään sanottavaa, vai?
ap
Älä välitä nuo ovat aivan normaaleja tuntemuksia, eikä se tee sinusta huonoa tai pahaa ihmistä ollenkaan. Tottakai sinä TIEDÄT ettei heidän onni ole TEILTÄ POIS, mutta minkäs teet...
Me oloemme lapsettomia neljättä vuotta. Isosisareni, joka on sai molemmat lapsensa peräjälkeen, oli 39v synnyttäessään esikoisensa ja molemmat tärppäsivät heti alkuunsa. Se oli todella kova paikka, en pystynyt menemään edes kuopuksen ristiäisiin.
Tää on kamalaa =( Ei sais antaa mielen myrkyttää, mutta itku tulee salaa kun työkaveri tulee äippälomalla esittelemään parikuukautistaan.
Voimia sulle hurjasti, tämä on kamala koulu. Hormonithoidot laittaa pään sekaisin ja sitten vielä muu stressi ja paine. Toivon teille kaikke hyvää.
Meillä lapsettomuutta takana 4 vuotta, 2 v. hormonihoitoja. Siltikin osaan ihan tosissani ILOITA lähimpien ystävien ja varsinkin sisarusten raskauksisita! Nämä uudet pienokaisethan ovat myös lähellä omaa elämääni.. Olemme mieheni kanssa myös minen lapsen kummeja, ja tämä antaa valtavasti meille :)
Toki epätoivon ja tuskan hetkiä on paljon, ja SUURI suru omasta tyhjän sylin kaipuusta, mutta en sinun sanojasi pysty silti täysin allekirjoittamaan.
Muista, että tunteilleen ei voi mitään, ja tunteet eivät myöskään ole oikeita tai vääriä.
Itse tunsin katkeruutta, kateutta ja jopa vihaakin, kun vuosia sitten sain keskenmenon, ja samaan aikaan kaksi kaveriani olivat viimeisillään raskaana. Ryvin noissa mustissa tunteissa jonkin aikaa, mutta pääsin siitä kuitenkin yli.
Voimia sulle!
Meilläkin oli tuloksetonta yritystä 5 vuotta ennen kuin sitten menimme hoitoihin ja toinen IVF onnistuii.
Vierailija:
Meillä lapsettomuutta takana 4 vuotta, 2 v. hormonihoitoja. Siltikin osaan ihan tosissani ILOITA lähimpien ystävien ja varsinkin sisarusten raskauksisita! Nämä uudet pienokaisethan ovat myös lähellä omaa elämääni.. Olemme mieheni kanssa myös minen lapsen kummeja, ja tämä antaa valtavasti meille :)Toki epätoivon ja tuskan hetkiä on paljon, ja SUURI suru omasta tyhjän sylin kaipuusta, mutta en sinun sanojasi pysty silti täysin allekirjoittamaan.
miten kaverin raskaus on minulta pois? Onko lapsia annettu maailmaan vain joku kiintiömäärä? Tiedänkö TODELLA, kuinka kauan kaverinin on lasta yrittänyt, toivonut, halunnut?