Voiko aamuihmiseksi oppia? Kaikki neuvot kehiin!

Omaa luontaista rytmiä on hankala muuttaa.  Sanon tämän omasta kokemuksesta. Olen illan torkku ja aamun virkku. Haluisin olla toisinpäin ja olen yrittänyt valvomalla iltaisin väkisin muuttaa rytmiä, huonoin tuloksin.

No, varmaan tähänkin löytyy poikkeustapauksia.

Itse onnistuin joskus muuttamaan rytmini elämällä todella kurinalaista ja rauhallista elämää. Siis töiden jälkeen (päivätyö) suoraan kotiin (korkeintaan kaupan kautta), ruokaa laittamaan, suihkuun yms. ja loppupäivän esim. tein ristikkoa tai luin kirjaa. En käynyt missään, jutellut kenenkään kanssa enkä avannut televisiota tai tietokonetta. Älykännykkää minulla ei tuolloin ollutkaan. Näin sain rytmin muutettua sellaiseksi, että nukahdin 22-23 välillä, nukuin hyvin ja heräsin 7. Mutta kökköä elämäähän tuo on pitemmän päälle, kun ei voi mitään tehdä. Niinpä olen valinnut elää jatkuvassa univajeessa. Joudun lasten vuoksi heräämään joka aamu aikaisin ja illalla en saa unta aikaisin, koska päivät ovat niin täynnä virikkeitä. Ei tälle mitään voi.

Valitettavasti ei. Iän mukana voi toki nuo asiat muuttua mutta ei nuorempana.

Tutkimusten mukaan aamu- tai iltaunisuus on synnynnäistä eikä sitä pysty muuttamaan. Kirkasvalolampulla, kofeiinilla ja melatoniinilla voi koittaa vähän hakkeroida rytmiä, mulla on toiminut jonkun verran, mutta taipumus ei kuitenkaan sillä lailla muutu että voisin lakata noiden käyttämisen. Rytmistä on pidettävä koko ajan kiinni.

Itse sain muutettua unilääkkeillä rytmin n. 22-07. Pysyi vuoden ajan.

Nyt taas herään rättiväsyneenä klo 11 aikoihin.

Helpompaa oli aamuvirkkuna.

Oletko kuullut työssä käymisestä?

Ei siihen voi oppia eikä siihen saa edes lääkitystä. Mailma pyörii sairaasti aamuhullujen tahdissa.

Ei pysty. Kaikki tutkimustieto on tällä kannalla.

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuullut työssä käymisestä?

Oletko kuullut iltavuoroista, yrittäjyydestä, etätyöstä?

Itse olen aina pitänyt itseäni iltavirkkuna, en tosin tiedä kuinka paljon siihen on vaikuttanut se, että olen teini-ikäisestä saakka kärsinyt unettomuudesta (nukahtamisvaikeudet). Joitain vuosia sitten vieroitin itseni unilääkkeistä ja tein joitain elämäntapamuutoksia. Otin melatoniinia opettaakseni aivoille uuden vuorokausirytmin ja nousin aamulla aikaisin riippumatta siitä, kuinka paljon olin nukkunut. Aloin myös harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Nykyään menen nukkumaan 21-22 aikaan ja herään ilman herätyskelloa 5-6, viimeistään seitsemän aikaan. Olen paljon pirteämpi kuin ennen. Suosittelen liikkumista etenkin ulkoilmassa. 

Älä kuule muuta virka. Minulla sama pohdinta, että miten kummassa saisin opetettua itseni nukkumaan aikaisemmin ja myös heräämään aikaisemmin. Olen aamusta iltapäivään väsynyt, mutta väsymys kaikkoaa iltapäivällä. On aivan sama nukunko klo 06, 09, 12 vai 14 asti, niin väsymys helpottaa aina vasta iltapäivällä. Ja univaje auttaa nukahtamaan aikaisemmin, mutta sitä täytyy olla jo kertynyt huomattavasti, mikä ei elämänlaatua ainakaan paranna. Univajeisena uni voi tulla aikaisintaan klo 20, jos univaje on luokkaa aivokuollut zombie. Hyvin nukutun yön jälkeen unen saan aikaisintaan 1-2 aikaan yöllä, mutta tälläviikolla tuli kokeiltua kääntää rytmiä väkisin, mikä teki nukahtamisesta vaikeaa ja nukahdin vasta kuuden aikaan aamulla, vaikka olin mennyt jo kahdelta sänkyyn unta houkuttelemaan. Olen kamppaillut unirytmini kanssa jo vuosia ja työelämä on unirytmini vuoksi todella uuvuttavaa ja loppuun palan nopeasti (onko toisaalta mikään ihme jos on väsynyt kokoajan?)

Seuraavia on kokeiltu: D-vitamiinin nauttiminen purkista, kofeiinista luopuminen ja toisaalta taas kofeiinin nauttiminen, melatoniinia aimo annos iltaisin, mikä itseasiassa auttaa pääsemään paria tuntia aikaisemmin uneen, mutta aivoja kihelmöi omituisesti aamulla ja vaikkei aamusta uneta, niin väsyttää.

Olen tullut lopputulokseen, ettäkuuden vuoden kooma voisi olla paikallaan.

Itse olisin aamuihminen luontaisesti (käyn töissä), mutta mies ei ole (käy myös töissä). Nukkuu viikonloppuisin pitkään ja minulla sormet syyhyää käydä kotitöiden kimppuun jo aamusta.

On ollut pakko, ihan aviosovun takia, oppia odottamaan, että toinen herää luonnostaan eikä imurin hurinaan. Sitten siitä saa kaverinkin hommiin.

Voi oppia siis, kärsivällisyyttä vaaditaan.

Aamu/iltaihmisyys määräytyy biologisesti (synnynnäisesti). Mutta kyseessä on jatkumo, jolle ihmiset sijoittuvat: jotkut ihmiset ovat biologialtaan voimakkaasti iltaihmisiä, jotkut voimakkaasti aamuihmisiä, ja jotkut siltä väliltä (eli ei oikeastaan biologialtaan kumpaakaan). Jos on biologialtaan voimakkaasti iltatyyppi tai aamutyyppi, niin sitä ei ole mahdollista millään opettelulla tai muulla muuttaa. Mutta jos on tuollainen puolivälin tyyppi, niin voi opetella kummaksi tahansa, tietoisesti tai vahingossa. 

Itse olen todennut, että parasta kuunnella sisäistä rytmiään, jos mahdollista. Menen nukkumaan klo 00.00-01.00. Aikaisemmin en saa unta, vaikka olisi ollut 4 tunnin yöunet edellisenä yönä. Luontainen rytmini olisi nukkua johonkin klo 10 asti. Stressi ja ahdistus usein herättävät aiemmin.

Onneksi työni sallii liukuvan työajan. Olisin pulassa, jos joutuisin heräämään esim. klo 7 tai aiemmin, koska olen huomattavasti levänneempi ja voin paremmin, kun saan nukuttua vähintään 8 tuntia.

Eipä oikein voi. Olen 20 vuotta ollut joko kolmivuorotöissä tai työssä jossa mennään aina töihin tosi varhain. Aamuheräämiset on niin hanurista! Pahinta on herääminen neljältä. Silloinhan on vielä yö jumalauta! On tosi luksusta jos saa nukkua jopa puol kuuteen. Normaalisti kun herään ilman kelloa, se tapahtuu noin ysin pintaan.