Selittäkää, miksi suomalaisuus on keinotekoinen konstruktio, mutta suomenruotsalaisuus on jotain sellaista ainutlaatuista ja pyhää

En nyt oikein saa kiinni ap:n ajatuksenjuoksusta.

Äidinkieltä (=suomea) opiskellaan myös pakollisena ja monin verroin enemmän kuin ruotsia, joten ei peruskoulun kielilinjauksissa näy kait mitenkään tuollainen kuvio, että suomalaisuus olisi keinotekoista ja suomenruotsalaisuus pyhää?

Tulen sekä isän että äidin puolelta suomenruotsalaisista sukujuurista mutta meidän kotikieli on aina ollut suomi. Muutoin ehkä muistutetaan suomenruotsalaisuutta. Isoäitini eli isän äiti opetti mulle ruotsia pienenä ja pärjäsin koulussa aina ruotsissa hyvin. Sen lisäksi setäni äidin puolelta ja serkut ovat suomenruotsalaisia ja heidän kauttaan kuulin ruotsia lapsena.

Suomalaisuuden määrittely koetaan rasistiseksi, mutta saamelaiset saavat hyvinkin tarkasti määritellä, kuka kelpaa saamelaiseksi ja kuka ei. Miksi näin?

Suomenruotsalaisuus on ihmisen kehityksen huipentuma. Jotenkin silleen sen täytyy olla.