Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menneiden asioiden pakonomainen "vatvonta" ja paniikkikohtaukset. Vertaistukea/neuvoja?
18.11.2019 |
Minulle on tullut erikoinen ongelma viimeisen vuoden sisään. Olen saanut jotakin selkeitä pakkoajatuksia, jotka selkeästi tunnistan pakkoajatuksiksi. Eivät ole kovin hallitsevia ja ne eivät häiritse. Kuitenkin mulle on tullut näiden lisäksi joku pakonomainen tarve pohtia tekemiäni asioita ja ovatko ne menneet ns. oikein.
Esimerkki: sain vuosia sitten soviteltua työttömyysetuutta. Sain yksi päivä kauhean paniikin, että mitä jos olen unohtanut ilmoittaa jotain tuloa sinne ja olen tehny vahingossa jotain väärin? Vuosien takaisia asioita ei pysty oikein mistään tarkistamaan ja jos lähden penkomaan, yleensä menen vaan enemmän paniikkiin kun en saa "täyttä selvyyttä". Eli tarkistaminen/asian "selvittäminen" ei ole ehkä järkevää kun vastausta ei välttämättä näihin kysymyksiin sellasenaan löydy ja esim. googlatessa voin löytää uusia paniikin aiheita. En pysty luottamaan, että olen parhaani mukaan aina selvittänyt asiani niissä menneissä tilanteissa. En voi mitenkään muistaa ulkoa ilmoitinko asian x työkkäriin tai asiasta y työnantajalle vuonna 2014. Tahallani en ole mitään väärin tehnyt. Tämä nyt oli vaan tällainen esimerkki, pohdin jatkuvasti kaikkea muutakin mennyttä esim. ilmoitinko varmasti työmatkat oikein verottajalle, huomioinko asian x?
Tavallaan pelkään, että menneisyydestäni löytyy jotakin, josta jäädä kiinni. Pelot voivat olla myös aika epärealistisia, jos olen joskus tehnyt jotain minkä ymmärrän nyt olleen jollain tavalla väärin, pelkään että jään asiasta jotenkin kiinni ja olen pulassa. Esimerkiksi joskus blogien kulta-aikakaudella 10v sitten pidin anonyymia blogia, mutta pelkään että olen vahingossa käyttänyt väärin vaikka jotain kuvaa ja joudun sen takia nyt vastuuseen. En voi tälle asialle enää mitään nyt 10v myöhemmin, koska en edes muista blogini nimeä tai mitään siitä. Tiedän, että monet vaan otti kuvia jostain kuvapalveluista blogeihinsa. Tällöin anonyymeja blogeja oli melkein kaikilla, itse en muista miten tein kuvien kanssa, oliko niitä paljon ja mimmoisia kuvia oli, mutta pelkään silti olevani jotenkin pulassa nykyään tämmöisestä asiasta jonka olen voinut tehdä 10v sitten. Näistä tällaisista pohdinnoista saattaa tulla ihan paniikkikohtaus ja voin menettää yöunet kokonaan.
Olen käynyt juttelemassa psykologilla, mutta hän ei oikein osaa sanoa mitään muuta kun että ei saa tällä lailla vatvoa ja pitää olla armollinen itselleen. Pitäisi luottaa kuulemma siihen, että on aina pyrkinyt tekemään asiat parhaansa katsomallaan tavalla ja jos joku on mennyt ns. väärin, ei sille enää voi mitään. Itse vaan koen olevani jotenkin tosi paha ihminen jos tajuan, että joku on voinut mennä väärin ja koitan hakea varmistelua sitten joka puolelta.. Ihan päivittäistä on tämä, että keksin jotain mitä olen ehkä voinut tehdä tai jättää vahingossa tekemättä vuonna 2012 ja siitä sitä sitten mennään...
Onko kellään muulla tämmöstä? Mikä avuksi?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on selviä OCD-oireita eli kärsit ahdistuneisuushäiriöstä. Opettele päästämään irti ajatuksista eli tunnista heti kun joku häiritsevä ajastus tulee mieleen, anna sen ajatuksen tulla vapaasti mutta älä tartu siihen ja älä analysoi! Analysointi nimenomaan pitää yllä tuota kierrettä. Yritä myös opetella rentoutumaan. Ahdistus ylläpitää noita OCD-ajatuksia ja toisaalta ne OCD-ajatukset ylläpitävät ahdistusta eli se on noidankehä. OCD-ongelma ei ratkea analysoimalla ajatuksia, päinvastoin ongelma pahenee analysoimalla ajatuksia. Hakeudu tarvittaessa psykiatrille, jos ahdistus on tosi voimakasta ja haittaa elämää selvästi.
Onko tämä vatvontakin OCD oire? Vatvon siis just kaikkia menneitä juttuja. Esim. tänä aamuna piti tarkistaa edellisen työpaikan työsopimus kun aloin taas miettiä.. Tuntuu, että tarkistaminen vaan pahentaa asiaa ja ei ns. ratkaise mitään. Keksin nimittäin kyllä jotain muuta mistä huolestua. Olen miettinyt lääkitystä jos tämä ei mene tästä kuriin. Onko kellään kokemusta lääkkeistä? Itse jään jotenkin heti ajatusketjuun jumiin...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on selviä OCD-oireita eli kärsit ahdistuneisuushäiriöstä. Opettele päästämään irti ajatuksista eli tunnista heti kun joku häiritsevä ajastus tulee mieleen, anna sen ajatuksen tulla vapaasti mutta älä tartu siihen ja älä analysoi! Analysointi nimenomaan pitää yllä tuota kierrettä. Yritä myös opetella rentoutumaan. Ahdistus ylläpitää noita OCD-ajatuksia ja toisaalta ne OCD-ajatukset ylläpitävät ahdistusta eli se on noidankehä. OCD-ongelma ei ratkea analysoimalla ajatuksia, päinvastoin ongelma pahenee analysoimalla ajatuksia. Hakeudu tarvittaessa psykiatrille, jos ahdistus on tosi voimakasta ja haittaa elämää selvästi.
Onko tämä vatvontakin OCD oire? Vatvon siis just kaikkia menneitä juttuja. Esim. tänä aamuna piti tarkistaa edellisen työpaikan työsopimus kun aloin taas miettiä.. Tuntuu, että tarkistaminen vaan pahentaa asiaa ja ei ns. ratkaise mitään. Keksin nimittäin kyllä jotain muuta mistä huolestua. Olen miettinyt lääkitystä jos tämä ei mene tästä kuriin. Onko kellään kokemusta lääkkeistä? Itse jään jotenkin heti ajatusketjuun jumiin...
Ap
Vatvonta on OCD-oire mielestäni tässä tapauksessa eli tarkistuspakko (vaikka se olisi puhtaasti mentaalista) on OCD:n yksi ilmenemismuoto.
Lääkityksenä usein psykiatrit määräävät tällaiseen SSRI-lääkkeitä, jotka yleensä helpottavat kyllä selvästi oireita. Toki täyden tehon irti saaminen lääkityksestä voi kestää jopa useita kuukausia ja ihan alkuvaiheessa ahdistus voi jopa pahentua.
Toki voi terapiassakin opetella mentaalisia taitoja, joista voi olla paljon apua, mutta tämä vaatii yleensä aika paljon aikaa. OCD:n hyvin tunteva terapeutti osaa kyllä auttaa. Valitettavasti kaikki terapeutit eivät ole OCD:n erikoisasiantuntijoita.
Youtubesta löytyy englanninkielelellä paljon materiaalia ja opetusvideoita OCD:sta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on selviä OCD-oireita eli kärsit ahdistuneisuushäiriöstä. Opettele päästämään irti ajatuksista eli tunnista heti kun joku häiritsevä ajastus tulee mieleen, anna sen ajatuksen tulla vapaasti mutta älä tartu siihen ja älä analysoi! Analysointi nimenomaan pitää yllä tuota kierrettä. Yritä myös opetella rentoutumaan. Ahdistus ylläpitää noita OCD-ajatuksia ja toisaalta ne OCD-ajatukset ylläpitävät ahdistusta eli se on noidankehä. OCD-ongelma ei ratkea analysoimalla ajatuksia, päinvastoin ongelma pahenee analysoimalla ajatuksia. Hakeudu tarvittaessa psykiatrille, jos ahdistus on tosi voimakasta ja haittaa elämää selvästi.
Onko tämä vatvontakin OCD oire? Vatvon siis just kaikkia menneitä juttuja. Esim. tänä aamuna piti tarkistaa edellisen työpaikan työsopimus kun aloin taas miettiä.. Tuntuu, että tarkistaminen vaan pahentaa asiaa ja ei ns. ratkaise mitään. Keksin nimittäin kyllä jotain muuta mistä huolestua. Olen miettinyt lääkitystä jos tämä ei mene tästä kuriin. Onko kellään kokemusta lääkkeistä? Itse jään jotenkin heti ajatusketjuun jumiin...
Ap
Vatvonta on OCD-oire mielestäni tässä tapauksessa eli tarkistuspakko (vaikka se olisi puhtaasti mentaalista) on OCD:n yksi ilmenemismuoto.
Lääkityksenä usein psykiatrit määräävät tällaiseen SSRI-lääkkeitä, jotka yleensä helpottavat kyllä selvästi oireita. Toki täyden tehon irti saaminen lääkityksestä voi kestää jopa useita kuukausia ja ihan alkuvaiheessa ahdistus voi jopa pahentua.
Toki voi terapiassakin opetella mentaalisia taitoja, joista voi olla paljon apua, mutta tämä vaatii yleensä aika paljon aikaa. OCD:n hyvin tunteva terapeutti osaa kyllä auttaa. Valitettavasti kaikki terapeutit eivät ole OCD:n erikoisasiantuntijoita.
Youtubesta löytyy englanninkielelellä paljon materiaalia ja opetusvideoita OCD:sta.
Millähän hakusanalla kannattaisi hakea? Olen koittanut etsiä, mutta monet on avuksi juuri klassisempaan OCD eli johonkin käsien pesupakkoon tai onko hella päällä -juttuihin. Mulla ei juurikaan oo tällaisia, ne on mulla vaan näitä ajatuksia ja sitten alan penkomaan menneisyydestä jotakin, mikä vaan pahentaa asiaa eli on ns. jonkinlaista tarkistelua/vakuuttelua. Tulevat kohtausmaisesti, kunnes kohtauksen jälkeen menevät taustalle ja jossain vaiheessa sitten tulee uusi aihe.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on selviä OCD-oireita eli kärsit ahdistuneisuushäiriöstä. Opettele päästämään irti ajatuksista eli tunnista heti kun joku häiritsevä ajastus tulee mieleen, anna sen ajatuksen tulla vapaasti mutta älä tartu siihen ja älä analysoi! Analysointi nimenomaan pitää yllä tuota kierrettä. Yritä myös opetella rentoutumaan. Ahdistus ylläpitää noita OCD-ajatuksia ja toisaalta ne OCD-ajatukset ylläpitävät ahdistusta eli se on noidankehä. OCD-ongelma ei ratkea analysoimalla ajatuksia, päinvastoin ongelma pahenee analysoimalla ajatuksia. Hakeudu tarvittaessa psykiatrille, jos ahdistus on tosi voimakasta ja haittaa elämää selvästi.
Onko tämä vatvontakin OCD oire? Vatvon siis just kaikkia menneitä juttuja. Esim. tänä aamuna piti tarkistaa edellisen työpaikan työsopimus kun aloin taas miettiä.. Tuntuu, että tarkistaminen vaan pahentaa asiaa ja ei ns. ratkaise mitään. Keksin nimittäin kyllä jotain muuta mistä huolestua. Olen miettinyt lääkitystä jos tämä ei mene tästä kuriin. Onko kellään kokemusta lääkkeistä? Itse jään jotenkin heti ajatusketjuun jumiin...
Ap
Vatvonta on OCD-oire mielestäni tässä tapauksessa eli tarkistuspakko (vaikka se olisi puhtaasti mentaalista) on OCD:n yksi ilmenemismuoto.
Lääkityksenä usein psykiatrit määräävät tällaiseen SSRI-lääkkeitä, jotka yleensä helpottavat kyllä selvästi oireita. Toki täyden tehon irti saaminen lääkityksestä voi kestää jopa useita kuukausia ja ihan alkuvaiheessa ahdistus voi jopa pahentua.
Toki voi terapiassakin opetella mentaalisia taitoja, joista voi olla paljon apua, mutta tämä vaatii yleensä aika paljon aikaa. OCD:n hyvin tunteva terapeutti osaa kyllä auttaa. Valitettavasti kaikki terapeutit eivät ole OCD:n erikoisasiantuntijoita.
Youtubesta löytyy englanninkielelellä paljon materiaalia ja opetusvideoita OCD:sta.
Millähän hakusanalla kannattaisi hakea? Olen koittanut etsiä, mutta monet on avuksi juuri klassisempaan OCD eli johonkin käsien pesupakkoon tai onko hella päällä -juttuihin. Mulla ei juurikaan oo tällaisia, ne on mulla vaan näitä ajatuksia ja sitten alan penkomaan menneisyydestä jotakin, mikä vaan pahentaa asiaa eli on ns. jonkinlaista tarkistelua/vakuuttelua. Tulevat kohtausmaisesti, kunnes kohtauksen jälkeen menevät taustalle ja jossain vaiheessa sitten tulee uusi aihe.
Ap
Kun kyse on puhtaasti mentaalisesta OCD:sta (eli ei esim. käsienpesupakosta), niin englanninkielellä pitäisi löytyä materiaalia esim. hakusanoilla "pure ocd" tai "obsessive thoughts"
Mulla on tämä sama. Lisää tietoa? Lääkitykseen en usko enkä halua kokeilla. Olen sairastunut vähitellen muutaman viime vuoden aikana.
Syynä mahdollisesti ”narsistipuoliso” josta nyt jo eronnut. Siis loputon patologinen valehtelu, syyttely, hämääminen, todellisuuden muuttelu, puheissa jatkuva takin kääntäminen jne lopulta luulin jo tulevani hulluksi, mutta puolisoni jäikin kiinni pettämisestä (2.nainen käräytti hänet) ja asiat loksahtelevat paikoilleen. Nyt vain nämä oireet ja ”sairaus” ovat jääneet. En tarkastele mitään vesihanoja jne, mutta vatvonta ja pohdinta on loputonta, vaikka kuinka yritän lopettaa sitä.
En ennen suhdettasi ollut tälläinen, tämä sairaus(?) on alkanut hitaasti ja koko ajan vieden enemmän voimia.
Mistä apua? Olen alkanut pelätä myös ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mindfulnessia ja kehotietoisuutta kannattaa harjoittaa. Tässä on jännä temppu joka toimii minulla: kun olen tietoinen kasvoistani, katkeaa ajatusketjuni samantien. Huomaan että en pysty murehtimaan ja olemaan tietoinen kasvojeni lihaksista ja ihosta ja ilmeeni mielikuvasta saman aikaa. Outo juttu.
Ajattele, että jos jotain epäselvyyttä tai setvittävää ilmenee, niin sinuun otetaan yhteyttä ja VASTA SITTEN alat asiaa vatvomaan.
Aina kun joku kyseinen ajatus pälkähtää päähäsi, sano lujasti itsellesi
"En anna lupaa asian vatvomiseen. Jos epäselvyyttä on, minuun otetaan yhteyttä. Siihen asti voin olla ajattelematta asiaa.".
Hoet tuota itsellesi. Kirjoita vaikka muistilapuille vastaavia lauseita itsellesi, niin näet ne asunnossasi. Esim. kylppärin peiliin, jääkaapin oveen, eteisen oveen, sängyn viereen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OCD on pirullinen häiriö mutta siihen tehoaa hyvin se kun systemaattisesti noudattaa sitä, että ei antaudu ajatusten analysointiin ollenkaan. Tämä vaatii siis kuukausien ajan, jotta aivoissa olevat hermoyhteydet (ihan fyysisellä tasolla) kytkeytyy uudelleen. Omat aivot täytyy siis ikään kuin kouluttaa kokonaan uusiksi. On ihan sama minkätyyppinen pakko-oireisuus on kyseessä, niin sama menetelmä kyllä toimii. Toisaalta pitää altistaa itsensä niille ajatuksille tai muille ärsykkeille (obsessiot) mutta ei lähteä analysointiin tai muihin pakkotoimintoihin (kompulsiot). Kompulsioiden suorittaminen vahvistaa häiriötä ja kun ei lähde kompulsioihin, niin se heikentää OCD:n voimaa. Vaikeus tässä on se, että paraneminen vaatii aika paljon aikaa ja täytyy olla aika paljon kurinalaisuutta.
Kyllä se lääkitys usein helpottaa tilannetta huomattavasti. OCD:n taustalla voi olla liian matalat serotoniinitasot. Näitä asioita ei oikein tiedekään täysin tunne.
"OCD on pirullinen häiriö mutta siihen tehoaa hyvin se kun systemaattisesti noudattaa sitä, että ei antaudu ajatusten analysointiin ollenkaan."
Tämä on muuten totta!
Nyt kun kukaan ei enää jaksa kuunnella analysointejani, huomaan, etten enää ajattele läheskään yhtä intensiivisesti kaiken maailman asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko suhun joskus otettu yhteyttä jostain vuosia vanhoista asioista? Niinpä. Ja vaikka otettaisiinkin, asiat pystyy aina selvittämään.
Itse olen saanut tuollaisen kuriin harjoittamalla meditaatiota ja mieleni hallintaa. Meditaatiossahan yritetään olla ajattelematta, apuna käytetään esim. hengitykseen tai mantraan tai kehon tuntemuksiin keskittymistä. Kun tämän taidon oppii meditaatiossa, sitä pystyy käyttämään myös meditaation ulkopuolella, aina kun mielessä meinaa alkaa pyöriä joku ahdistava ja tarpeeton levy. "Keskityn hengitykseen, en ajattele nyt tuota asiaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tämä sama. Lisää tietoa? Lääkitykseen en usko enkä halua kokeilla. Olen sairastunut vähitellen muutaman viime vuoden aikana.
Syynä mahdollisesti ”narsistipuoliso” josta nyt jo eronnut. Siis loputon patologinen valehtelu, syyttely, hämääminen, todellisuuden muuttelu, puheissa jatkuva takin kääntäminen jne lopulta luulin jo tulevani hulluksi, mutta puolisoni jäikin kiinni pettämisestä (2.nainen käräytti hänet) ja asiat loksahtelevat paikoilleen. Nyt vain nämä oireet ja ”sairaus” ovat jääneet. En tarkastele mitään vesihanoja jne, mutta vatvonta ja pohdinta on loputonta, vaikka kuinka yritän lopettaa sitä.
En ennen suhdettasi ollut tälläinen, tämä sairaus(?) on alkanut hitaasti ja koko ajan vieden enemmän voimia.
Mistä apua? Olen alkanut pelätä myös ihmisiä.
Olisin voinut itse kirjoittaa tämän. Täsmälleen sama tilanne! Oma puolisoni harjoitti myös fyysistä väkivaltaa. Olen syönyt SSRI:tä ja käynyt terapiassa monta vuotta, mutta en vain pääse tästä yli. Lääkkeet lopetin, koska ne pidemmän päälle pahensivat oireilua enkä edistynyt terapiassa kun pää oli ihan pumpulia. Minä myös pelkään ihmisiä, etenkin miehiä.
Nyt harkitsen lopettavani terapian. Aina sanotaan, että asioista pitää puhua, mutta voisiko jossain vaiheessa olla parempi jättää menneet rauhaan? Olen kuitenkin jo 6v käynyt säännöllisesti ja vatvominen vaan pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tämä sama. Lisää tietoa? Lääkitykseen en usko enkä halua kokeilla. Olen sairastunut vähitellen muutaman viime vuoden aikana.
Syynä mahdollisesti ”narsistipuoliso” josta nyt jo eronnut. Siis loputon patologinen valehtelu, syyttely, hämääminen, todellisuuden muuttelu, puheissa jatkuva takin kääntäminen jne lopulta luulin jo tulevani hulluksi, mutta puolisoni jäikin kiinni pettämisestä (2.nainen käräytti hänet) ja asiat loksahtelevat paikoilleen. Nyt vain nämä oireet ja ”sairaus” ovat jääneet. En tarkastele mitään vesihanoja jne, mutta vatvonta ja pohdinta on loputonta, vaikka kuinka yritän lopettaa sitä.
En ennen suhdettasi ollut tälläinen, tämä sairaus(?) on alkanut hitaasti ja koko ajan vieden enemmän voimia.
Mistä apua? Olen alkanut pelätä myös ihmisiä.
Oho, siis mulla aika samanlainen kokemus. Ex ei pettänyt, mutta oli hyvin narsistinen joissain asioissa. Aina kinatilanteissa asiat kääntyivät minun viaksi, huono ja paha minä, hänessä ei vikaa. Minä joustin, hän määräsi. Tämän suhteen jälkeen mulla ei ollut enää itsetuntoa, ollenkaan. Vatvominen ei alkanut tämän eron jälkeen, vaan lähinnä toinen elämänkriisi on tässä sysännyt tän. Tavallaan stressi helpottanut, mutta pää tuottaa näitä ajatuksia jos ei ole mitään akuutimpaa tässä, jota murehtia. Minä myös ajattelen kaikista ihmisistä, että kukaan ei halua minulle hyvää. Kaikissa on varmasti jotain pahantahtoista ja uskon, että ihmiset pyrkivät vahingoittamaan minua tavalla tai toisella, esim. hyötymään jollain lailla. Olen siis myös alkanut pelkäämään ihmisiä, enkä luota ihmisten hyvyyteen.
Olen aiemmin kokeillut erilaisia SSRI-lääkkeitä, masennustausta. Oma kokemukseni on aika negatiivinen (sivuvaikutukset, lopetusoireet), joten olen nyt sinnitellyt ilman. Meinaan kuitenkin tulla hulluksi tän vatvonnan kanssa, varsinkin kun se tuntuu vaan pahenevan! Olen jopa kokeillut niin, että heti kun tulee jotain tämmöstä mieleen niin alan tekemään jotain fyysistä liikettä, esim. lähden vikkelään kävelylle ja kuuntelen musiikkia. Silti mun vatsa saattaa mennä niin sekaisin, että pakko palata kotiin ja sit vaan tärisen, paniikki on päällä. En siis tavallaan saa tuota reaktiota mitenkään välttämättä pysäytettyä sillä, että siirrän huomion heti johonkin muualle esim. fyysisellä tekemisellä.
Minulle tämä psykologi vaan hokee noita yllä mainittuja asioita ja tottahan ne on, mutta eivät valitettavasti juuri auta siinä kohtauksessa. Minä nimittäin saatan "käydä hysteerisenä" eli fyysinen reaktio, paniikki, on todella valtava ja ajatusmaailma jotenkin vääristyy, että en saa tavallaan normaalilla järjellä ajateltua asioita. En siis kohtauksen aikana näe, että joku asia on tosi kaukaa haettu tai epätodennäköinen, vaan olen ihan varma että joudun tyyliin vankilaan jne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan noihin paikkoihin soittaa ja pyytää tarkistamaan asian. Jos korvausvelvollisuutta ilmenisi (tuskin), niin voi varmasti sopia maksusuunnitelman. Kaikki nuo jutskat vain paperille päivämäärällä, ja sitten odotellaan 5 vuotta, 10 vuotta... tapahtuiko pelätty asia. Narsku varmasti manipuloi juuri syyllistämällä mistä vain voi eli siirtämällä oman syyllisyytensä toiseen. Vetelee kaikki mahdolliset narut ihan hädissään, että mikähän tällä kertaa toimisi. Ei ole tuomarisi.
Vierailija kirjoitti:
Voihan noihin paikkoihin soittaa ja pyytää tarkistamaan asian. Jos korvausvelvollisuutta ilmenisi (tuskin), niin voi varmasti sopia maksusuunnitelman. Kaikki nuo jutskat vain paperille päivämäärällä, ja sitten odotellaan 5 vuotta, 10 vuotta... tapahtuiko pelätty asia. Narsku varmasti manipuloi juuri syyllistämällä mistä vain voi eli siirtämällä oman syyllisyytensä toiseen. Vetelee kaikki mahdolliset narut ihan hädissään, että mikähän tällä kertaa toimisi. Ei ole tuomarisi.
No itse en kyllä näe järkeväksi, että oikeasti lähtee kauheasti soittelemaan, sähkopostittelemaan ja selvittelemään jotain vanhoja juttuja, joista ei ole 100 % varma. Toki jos nyt tajuaa varmaksi, että on mokattu niin sittenhän voi/pitää tietysti johonkin soittaa virheen korjaamiseksi. En todellakaan lähtis esim. työttömyyskassaan soittamaan, että ilmoitinko vuonna 2015 silloin touko-, vai oliko se kesäkuu, ehkä olikin joulukuu, siitä että sainkin kaksi palkkaa tuossa yhtenä kuukautena. Vai sainko sittenkään kaksi, mulla vaan on semmonen tunne jostain. Tiedän, että olen ollut tietoinen että kaikesta pitää ilmoittaa ja parhaani mukaan olen niin tehnyt, mutta spekuloin tällaisia mahdollisia vahinkoja. Tämä noin niinkun esimerkkinä. Mies on ainakin sanonut, että et todellakaan lähde varmistelemaan pitkin ex-työnantajia, työttömyyskassoja, verotoimistoja ja ties mitä jotain juttuja, joita vatvon kun eivät ne ole mitenkään varmoja että olen jonkun virheen tehnyt ja pitäisi nyt luottaa siihen, että olen silloin asian tarkistanut.
Ap
Mulla on samanlainen ongelma.
Vanhempani olivat erittäin ankaria ja ahdistuneita ihmisiä, ja he usein (päivittäin) syyttivät minua ja siskoani kaikesta. Siis asioista, joissa me ei oltu tehty mitään väärin tai me ei liitetty niihin mitenkään. He vain syyttivät ja raivosivat, että "teidän vika"!
Minä olen aikuisena sellainen, että yritän tehdä kaikki supertarkasti oikein. Ja olen jälkeenpäin paniikissa, että täytinhän sen vuoden 2013 verolomakkeen oikein. Kaikki ahdistaa ja tuntuu, että minua syytetään tahallisesta erehdyttämisestä, mitä en siis koskaan ole tehnyt. Pelkään, että jos olen tehnyt vahingon, minua syytetään siitä ja rangaistaan julmasti.
Lapsena pienikin lapselta normaali virhe johti fyysiseen, rajuun väkivaltarangaistukseen.
Siskostani tuli sellainen, että hän tahallaan rötöstelee: varastelee, valehtelee, huijaa jne. Hän sanoi, että kun on lapsena syyttömänä syytetty, hän "ottaa takaisin", antaa nyt sitten kunnon aihetta, kun kerran on rikolliseksi jo pienenä leimattu.
Olen käynyt terapiassa ja käsittänyt, että tausta tällaisella huolehtimisella on yleensä se, että ihmissuhteissa on ollut suunnatonta ankaruutta, syyttelyä tms. Ja omin voimin en ainakaan minä ole helpostusta saanut. Ehkä aavistuksen on terapian myötä helpottanut.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen ongelma.
Vanhempani olivat erittäin ankaria ja ahdistuneita ihmisiä, ja he usein (päivittäin) syyttivät minua ja siskoani kaikesta. Siis asioista, joissa me ei oltu tehty mitään väärin tai me ei liitetty niihin mitenkään. He vain syyttivät ja raivosivat, että "teidän vika"!
Minä olen aikuisena sellainen, että yritän tehdä kaikki supertarkasti oikein. Ja olen jälkeenpäin paniikissa, että täytinhän sen vuoden 2013 verolomakkeen oikein. Kaikki ahdistaa ja tuntuu, että minua syytetään tahallisesta erehdyttämisestä, mitä en siis koskaan ole tehnyt. Pelkään, että jos olen tehnyt vahingon, minua syytetään siitä ja rangaistaan julmasti.
Lapsena pienikin lapselta normaali virhe johti fyysiseen, rajuun väkivaltarangaistukseen.
Siskostani tuli sellainen, että hän tahallaan rötöstelee: varastelee, valehtelee, huijaa jne. Hän sanoi, että kun on lapsena syyttömänä syytetty, hän "ottaa takaisin", antaa nyt sitten kunnon aihetta, kun kerran on rikolliseksi jo pienenä leimattu.
Olen käynyt terapiassa ja käsittänyt, että tausta tällaisella huolehtimisella on yleensä se, että ihmissuhteissa on ollut suunnatonta ankaruutta, syyttelyä tms. Ja omin voimin en ainakaan minä ole helpostusta saanut. Ehkä aavistuksen on terapian myötä helpottanut.
No just tuommosii paniikkeja mullakin tulee, että täytinkö veroilmoituksen oikein joskus viis vuotta sitten.. Jos pitää nyt joku lomake täyttää niin oon aivan neuroottinen kun tiedän, että voin saada huomenna tai viiden vuoden päästä paniikin tästä aiheesta. Pelkään juurikin tuota, että mua syytetään jostain ja saan rangaistuksen. Näitä tarkistettavia asioita/juttuja joista panikoin, näitä on sitten niin paljon että en tosiaankaan voi neurooseissani tarkistella esim. viranomaisilta jokaista mistä panikoin. Yleensä selaan omia papereita, googlaan, tiliotteita, mitä vaan ja oon ihan paniikissa.. Mutta en voi kyllä lähtee tarkistaa ja lähtee uusiks laskee vuoden 2010 matkakuluja ja soittaa verottajalle, että tänään sain summan x ja ilmoitinhan varmasti just tuon kun oon silloin vuonna 2010 sen varmaan tarkasti laskenut. Minulla on samankaltaisia kokemuksia ihmissuhteista, on syytetty aivan ihme asioista, joista ei oo mielessäkään ennen käynyt et joku vois ilkeillä/syyttää.
Ap
Minulla on myös ollut lomake-, postilaatikko - yms paniikkeja erottuani narsistista. Hän jäi vainoamaan minua pitkäksi aikaa eron jälkeen, joten paniikit eivät tulleet tyhjästä. Hän teki minusta valituksia eri viranomaisille jne. Pahimmillaan kävin kysymässä käräjäoikeuden kansliassa onko minua vastaan mitää syytteitä. Kun olin asunut uudella paikkakunnalla pari vuotta ja vaino loppui, myös paniikit pääosin loppuivat. Kovassa stressissä jotain tuntemuksia saattaa palata.
Mulla ei auta mikään meditaatio tai jooga missä mieltä yritetään hiljentää, pahenee vaan kaikki ajatukset ja alkaa raivostuttaa suorastaan. Sen sijaan joku vaikea keskittymistä vaativa fyysinen touhu auttaa, nopeatempoinen urheilu tms missä voi ajatella vain sitä suoritusta seuraavat kaksi sekuntia eteenpäin.
Alue: Aihe vapaa
Sinulla on selviä OCD-oireita eli kärsit ahdistuneisuushäiriöstä. Opettele päästämään irti ajatuksista eli tunnista heti kun joku häiritsevä ajastus tulee mieleen, anna sen ajatuksen tulla vapaasti mutta älä tartu siihen ja älä analysoi! Analysointi nimenomaan pitää yllä tuota kierrettä. Yritä myös opetella rentoutumaan. Ahdistus ylläpitää noita OCD-ajatuksia ja toisaalta ne OCD-ajatukset ylläpitävät ahdistusta eli se on noidankehä. OCD-ongelma ei ratkea analysoimalla ajatuksia, päinvastoin ongelma pahenee analysoimalla ajatuksia. Hakeudu tarvittaessa psykiatrille, jos ahdistus on tosi voimakasta ja haittaa elämää selvästi.