Miksi jotkut haluavat asua keskellä ikuista työmaata? Ja vielä maksavat siitä älyttömästi. Esim. Ruoholahti, Kalasatama.

En tajua. En suostu Helsingin hintoihin.

Helsingissä on kivoja 50-luvun lähiöitä, jossa hinnat on ihan maltilliset, ja ympäristö on viihtyisä. Silti jotkut maksavat noista työmaakuutioista ihan kipeitä hintoja. En tajua. Mitä ne sillä rahalla oikein saavat? Siitäkö kannattaa maksaa, että ovat "uusia"? Ihan uudelta se 50-luvunkin asuntokin sisältä näyttää, kun sen remppaa.

Asun Kalasatamassa Parrulaiturilla. Tässä kohtaa ei näe yhtään työmaata. Uusi asunto on ihana, lasitettu parveke, oma sauna, merinäköala, Mustikkamaa vieressä ja venepaikka Kulosaaressa. Parempaa en voisi kuvitella!

Kalasatamassa Redin eteläpuoli on muuten valmis, paitsi koulun laajennus on kesken. Sompasaarikin valmistuu ensi vuona. Sitten on vielä Nihti.