Se joka asettaa ystävät parisuhteen edelle tai edes vertailee niitä, on pelkuri nynny

Miksikö? Koska ystävät on helppoja, parisuhde ja perhe ei. Kavereiden arvottaminen ohi parisuhteen perustuu pelkoon riskinotosta.

Ei kavereiden kanssa oteta mitään riskejä- siis vaikka jaeta omaisuutta, tehdä lapsia, rakenneta taloa, jaeta arkea ja sitouduta. Kavereiden perheitäkään ei ole pakko sietää, niihin ei ole pakko edes tutustua. Ystävien kanssa ei vannota pyhää uskollisuutta sukujen edessä (sekin on riski, pienempi toki nykyään kuin ennen, kun avioeron häpeä oli suurempi).

Ystävyys, miten syvä hyvänsä, on pinnallisempi kuin parisuhde johon kuuluu nimenomaan se yhteisten, isojen ja elämää muuttavien riskien ottaminen. Ystävät ovat tukiverkko, joiden olemassaolo usein jopa perustuu riskittömyyteen. Itse en esim lainaa ystävilleni, enkä ota mitään puolueellista kantaa heidän päätöksiinsä vaikkapa perheeseensä tai työhönsä liittyen. Ei kuulu mulle, olisi ihan turhaa riskinottoa. Toisin kuin usein puolison vastaavat päätökset kyllä kuuluu.

Siksi ärsyttää ystävyyssuhteista jeesustelu tyyliin kaverit ovat arvokkaampia kuin parisuhde koska ne kestävät aina ja ikuisesti ja parisuhteita tulee ja menee. Se on pinnallisen teinien puhetta.