Lue keskustelun säännöt.
Seurustelen yli 30v miehen kanssa joka ei osaa hoitaa asioitaan. Olen ihan **tun kyllästynyt.
04.11.2019 |
En halua olla suhteessa mikään jankuttava äitihahmo.
"Oletko muistanu hoitaa sen veroasian?" "Kävitkö siellä pankissa?" "Soititko sen lääkäriajan?"
Vastaus: "ai niin enpä muistanu."
Jos ei oltaisi taloudellisesti niin tiukilla niin vähät välittäisin enkä muistuttaisi mistään, siinäpä olisi sitten. Sen sijaan, että mies hoitaisi itse raha-asiansahänen ratkaisu on "lainaa vanhemilta rahaa". Hänen mielestään olen outo kun koen, etten tässä iässä halua lainata vanhemmilta.
Onko liikaa pyydetty että tässä iässä haluaisi miehen jolla tällaiset perus asiat hoituu, eikä tarvitse lähes joka kk vääntää ihan itsestään selvistä asioista. Ainoa toive olisi, että voisin luottaa mieheeni, että asiat tulee hoidettua.
Olen niin väsynyt tähän. Eilen otin asian puheeksi ja nyt hän pitää mykkäkoulua.
Kommentit (26)
Miksi seurustelut?
Sehän on oma valintasi, kun ärsyttää toinen noin paljon, lähde kulkeen.
Turhaa valitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan olitte asuneet yhdessä, kun tämä alkoi, ja mistä arvelet sen alkaneen?
Itse en seurustelisi ihmisen kanssa, jolla ei ole mitään käsitystä rahan käytöstä tai miten asioita hoidetaan. Jotain vanhemmilta jatkuvasti rahaa pummivaa vätystä en katselisi.
Anna äijän upota omien asioidensa kanssa. Minulla on tuollainen pikkuveli, ollaan kumpikin viidenkymmenen ikävuoden molemmilla puolin. Äiti vielä autteleekultapoikaansa, mutta minulla on yllätys hänen varalleen. Kun äidistä aika jättää, kieltäydyn perinnöstä, joka on huonokuntoinen talo, eikä kovin helpolla tule menemään kaupaksi. Siinäpä on kultapoika sitten lirissä perintöveron kanssa. Vaikka se ei tule olemaan kovin iso (ei talolla paljon arvoa ole), niin se vähäkin tulee tuottamaan ongelmia. Hahahaha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisvauva on aika päästää vapaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Anna äijän upota omien asioidensa kanssa. Minulla on tuollainen pikkuveli, ollaan kumpikin viidenkymmenen ikävuoden molemmilla puolin. Äiti vielä autteleekultapoikaansa, mutta minulla on yllätys hänen varalleen. Kun äidistä aika jättää, kieltäydyn perinnöstä, joka on huonokuntoinen talo, eikä kovin helpolla tule menemään kaupaksi. Siinäpä on kultapoika sitten lirissä perintöveron kanssa. Vaikka se ei tule olemaan kovin iso (ei talolla paljon arvoa ole), niin se vähäkin tulee tuottamaan ongelmia. Hahahaha.
Tarvitsetko siis itse taloudellista tukea ja pyydät sitä, mutta hän auttaa periaatteesta vain poikaa? Vai onko kyse siitä, että äiti auttaa sitä lastaan, joka tarvitsee apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna äijän upota omien asioidensa kanssa. Minulla on tuollainen pikkuveli, ollaan kumpikin viidenkymmenen ikävuoden molemmilla puolin. Äiti vielä autteleekultapoikaansa, mutta minulla on yllätys hänen varalleen. Kun äidistä aika jättää, kieltäydyn perinnöstä, joka on huonokuntoinen talo, eikä kovin helpolla tule menemään kaupaksi. Siinäpä on kultapoika sitten lirissä perintöveron kanssa. Vaikka se ei tule olemaan kovin iso (ei talolla paljon arvoa ole), niin se vähäkin tulee tuottamaan ongelmia. Hahahaha.
Hänhän ei siis itse voi kieltäytyä perinnöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos häiritsee niin lopeta suhde. Exäni 33 vuotias, ei osannut muka verkkopankissa laskuja maksaa. Sitten selvisi muutakin ongelmaa. Vaikka olisi kuinka kiva mies niin kyllä tuollainen osaamattomuus j laiskuus, välinpitämättömyys kielii muistakin ongelmista. Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Anna äijän upota omien asioidensa kanssa. Minulla on tuollainen pikkuveli, ollaan kumpikin viidenkymmenen ikävuoden molemmilla puolin. Äiti vielä autteleekultapoikaansa, mutta minulla on yllätys hänen varalleen. Kun äidistä aika jättää, kieltäydyn perinnöstä, joka on huonokuntoinen talo, eikä kovin helpolla tule menemään kaupaksi. Siinäpä on kultapoika sitten lirissä perintöveron kanssa. Vaikka se ei tule olemaan kovin iso (ei talolla paljon arvoa ole), niin se vähäkin tulee tuottamaan ongelmia. Hahahaha.
Eihän sulla ole lapsia? Jos on, niin sun kieltäytyessä perinnöstä, lapset tulevat tilallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna äijän upota omien asioidensa kanssa. Minulla on tuollainen pikkuveli, ollaan kumpikin viidenkymmenen ikävuoden molemmilla puolin. Äiti vielä autteleekultapoikaansa, mutta minulla on yllätys hänen varalleen. Kun äidistä aika jättää, kieltäydyn perinnöstä, joka on huonokuntoinen talo, eikä kovin helpolla tule menemään kaupaksi. Siinäpä on kultapoika sitten lirissä perintöveron kanssa. Vaikka se ei tule olemaan kovin iso (ei talolla paljon arvoa ole), niin se vähäkin tulee tuottamaan ongelmia. Hahahaha.
Hyvä suunnitelma mutta jos muorinketales onkin koonnut salaa mittavat säästöt.
Ihan ajatusleikkinä (itse samat kuviot kuule mulla) kysyn että paljostako olisit valmis luopumaan?
50 tonnii? Sata? Enemmän? Vaikka suuria summia ei olisikaan on silti voinut testamentata kaiken kultapojalleen ja vielä pienen pesämunan kera... tää on niin tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan olitte asuneet yhdessä, kun tämä alkoi, ja mistä arvelet sen alkaneen?
Huhuu, ap! Oliko avauksesi vain provo, kun et vastaa kysymykseen?
Minkähän takia mies ei ole tuohon ikään mennessä vielä perheellistynyt? Miksi mahtoi olla vapaana, kun sinut löysi? Onpa vaikea arvata, miksi ei ole muille kelvannut..
Onhan tuollaisia ihmisiä oikeasti.
Juuri patistin vaimoa maksamaan 50€ karhun. Alkup. laskun heitti jonnekin, karhukirjeestä sanoi, että olen omasta mielestäni sen maksanut...
Viikko sitten tuli perintätoimiston kirje, jonka myös heitti jonnekin.
Etsin sen juuri, ja pakotin maksamaan.
Rahasta ei ole kiinni, vaan silkkaa typerehtimistä.
Päällepäin osaa olla tarmokkaan näköinen. mm. somessa.
Raskasta on joskus hänen kanssaan arjen pyöritys.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuollaisia ihmisiä oikeasti.
Juuri patistin vaimoa maksamaan 50€ karhun. Alkup. laskun heitti jonnekin, karhukirjeestä sanoi, että olen omasta mielestäni sen maksanut...
Viikko sitten tuli perintätoimiston kirje, jonka myös heitti jonnekin.
Etsin sen juuri, ja pakotin maksamaan.
Rahasta ei ole kiinni, vaan silkkaa typerehtimistä.
Päällepäin osaa olla tarmokkaan näköinen. mm. somessa.Raskasta on joskus hänen kanssaan arjen pyöritys.
En ymmärrä. En itse edes näe puolisoni laskuja (hän on enemmän kotona, joten hakee yleensä kirjepostin, ja ainakin lähes kaikki omani + yhteiset laskut tulevat suoraan verkkopankkiin joten oletan että myös hän on ohjannut laskunsa suoraan omalle tililleen). Jos puolisoni jättää jonkun oman laskunsa maksamatta, niin hänhän siitä kärsii enkä minä.
Vaimoni mm. perusti toiminimen verkostomarkkinointia varten, eikä hoitanut kirjanpitoa eikä veroilmoituksia.
Jouduin ne itse täyttämään.
Onneksi hän lopetti sen yrityksensä, veroja tuli maksettavaksi, vaikka paska tuotti tappiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuollaisia ihmisiä oikeasti.
Juuri patistin vaimoa maksamaan 50€ karhun. Alkup. laskun heitti jonnekin, karhukirjeestä sanoi, että olen omasta mielestäni sen maksanut...
Viikko sitten tuli perintätoimiston kirje, jonka myös heitti jonnekin.
Etsin sen juuri, ja pakotin maksamaan.
Rahasta ei ole kiinni, vaan silkkaa typerehtimistä.
Päällepäin osaa olla tarmokkaan näköinen. mm. somessa.Raskasta on joskus hänen kanssaan arjen pyöritys.
En ymmärrä. En itse edes näe puolisoni laskuja (hän on enemmän kotona, joten hakee yleensä kirjepostin, ja ainakin lähes kaikki omani + yhteiset laskut tulevat suoraan verkkopankkiin joten oletan että myös hän on ohjannut laskunsa suoraan omalle tililleen). Jos puolisoni jättää jonkun oman laskunsa maksamatta, niin hänhän siitä kärsii enkä minä.
Toivottavasti teidän ei tarvitse koskaan hakea asuntolainaa tai vuokra-asuntoa, tuppaa tyssäämään, jos molemmilla ei ole luottotiedot kunnossa.
Hänet on ilmeisesti kasvatettu niin, ettei tarvitse ottaa vastuuta mistään. Ilmeisesti äiti ja isä antaa rahaa joka käänteessä?