Lue keskustelun säännöt.
Oletko opiskellut HISTORIAA Tampereen tai Turun yliopistossa?
Matiasss
01.11.2019 |
Hei!
Minua kiinnostaisi kaikki historian opiskelusta :) Pääsykokeiden rakenteen ja tyylin olenkin jo selvittänyt.
Miten opinnot rakentuvat? Onko paljon luentoja ja tenttejä? Onko itsenäisiä tehtäviä, ryhmäprojekteja tms? Millainen on stereotyyppinen historianopiskelija? Kuuluuko fuksivuoteen paljon juhlia ja yhteistä ohjelmaa (kun verrataan muihin ainejärjestöihin)? Mihin yleisimmin työllistytään? Mitä kannattaa lukea sivuaineena?
Kertokaapa! :)
Kommentit (9)
Mietithän vielä uudelleen.
T: Työtön humanisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietithän vielä uudelleen.
T: Työtön humanisti
ilmeisesti sulle ei työmarkkinat ole syystä tai toisesta auenneet. Onko tietoa siitä, mihin sun vuosikurssin opiskelijat ovat päätyneet töihin?
AP
Opinto-opasta suosittelen. Löytyy netistä
Täältä pääsee lukemaan Turun yliopiston opinto-oppaita historian laitokselta https://opas.peppi.utu.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/historian-kulttuur…
Noita tutkimalla saa hyvän kuvan siitä mitä opiskelut tulisivat olemaan. Opintoja saa lajiteltua sen mukaan milloin ne on suunniteltu käytävän ja siellä näkyy myös esimerkiksi luentoajat, niin saat kuvaa paljonko fyysistä läsnäoloa kurssit vaativat. Ainakin Turussa painotetaan myös jonkin verran kansainvälisyyttä (lisätietoa opinnoista). Sivuaineena kannattaa lukea sitä mikä kiinnostaa ja tehdä siitä se oma juttusi. Mieti minkä parissa haluaisit isona työskennellä tai mikä muuten vaan houkuttelee. Katso rohekeasti myös muiden tiedekuntien ja laitosten tarjontaa.
Stereotyypeistä ei kannata välittää, sillä mukaan mahtuu hyvin erilaista porukkaa. Työllistyminenkin on täysin arpapeliä ja niihin vaikuttaa valittujen kurssien ja sivuaineiden lisäksi aiempi työkokemus ja kokemus esimerkiksi ainejärjestöistä. Kannattaa tutustua myös ainejärjestön nettisivuihin ja lehteen, sieltä saa kuvaa ainejärjestön aktiivisuudesta. Turussa esimerkiksi http://kritiikki.utu.fi/ ja Tampereella https://patinary.com/ Turun historian opiskelijoilla on muuten käytössä viitta haalareiden sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Täältä pääsee lukemaan Turun yliopiston opinto-oppaita historian laitokselta https://opas.peppi.utu.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/historian-kulttuur…
Noita tutkimalla saa hyvän kuvan siitä mitä opiskelut tulisivat olemaan. Opintoja saa lajiteltua sen mukaan milloin ne on suunniteltu käytävän ja siellä näkyy myös esimerkiksi luentoajat, niin saat kuvaa paljonko fyysistä läsnäoloa kurssit vaativat. Ainakin Turussa painotetaan myös jonkin verran kansainvälisyyttä (lisätietoa opinnoista). Sivuaineena kannattaa lukea sitä mikä kiinnostaa ja tehdä siitä se oma juttusi. Mieti minkä parissa haluaisit isona työskennellä tai mikä muuten vaan houkuttelee. Katso rohekeasti myös muiden tiedekuntien ja laitosten tarjontaa.
Stereotyypeistä ei kannata välittää, sillä mukaan mahtuu hyvin erilaista porukkaa. Työllistyminenkin on täysin arpapeliä ja niihin vaikuttaa valittujen kurssien ja sivuaineiden lisäksi aiempi työkokemus ja kokemus esimerkiksi ainejärjestöistä. Kannattaa tutustua myös ainejärjestön nettisivuihin ja lehteen, sieltä saa kuvaa ainejärjestön aktiivisuudesta. Turussa esimerkiksi http://kritiikki.utu.fi/ ja Tampereella https://patinary.com/ Turun historian opiskelijoilla on muuten käytössä viitta haalareiden sijaan.
Ei vittu. Viitta 😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista tähän asti! :)
AP
Minä opiskelen historiaa Turussa ja voin kyllä suositella! Pääaineeksi valitaan kulttuurihistoria, Suomen historia tai yleinen historia, ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voi opiskella poliittista historiaa. Oma kokemukseni on se, ettei pääaineella ole ihan hirveästi väliä, ja opinnot ovatkin uudistumassa niin, että jatkossa pääaine valitaan vasta maisterivaiheessa.
Jos kulttuurhistoria kiinnostaa, niin ainakin siinä tapauksessa suosittelen ehdottomasti Turkua, sillä Turun yliopisto on ainoa yliopisto, jossa voi valmistua maisteriksi kulttuurihistoria pääaineena. Kulttuurihistoria onkin näistä kolmesta oppiaineesta kaikkein suosituin.
Opintouudistuksesta johtuen on vaikea sanoa, millaiset opinnot tulevat tulevaisuudessa olemaan. Voit kuitenkin tutustua voimassa olevaan opetussuunnitelmaan täällä: https://opas.peppi.utu.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/historian-kulttuur…
Opetus on monipuolista, siihen kuuluu niin luentokursseja, seminaareja ja itsenäisiä opintosuorituksia (esseitä ja kirjatenttejä). Pidän itse enemmän kontaktiopetuksesta, mutta kursseja voi valita myös niin, että tekee esimerkiksi enemmän kirjatenttejä, jos niistä pitää. Ryhmätöitä ja esitelmiä ei olla hirveästi tehty, mutta seminaareja on oikeastaan joka vuosi. Niissä kannattaa osallistua rohkeasti keskusteluun, koska siitä oppii ihan hirveästi!
Sivuainevalinnat kannattaa tehdä sen pohjalta, mikä kiinnostaa ja mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Jos haluat opettajaksi, pääaineeksi ei kannata valita välttämättä poliittista historiaa, sillä se ei kelpaa. Moni historian opiskelija lukee yhtenä sivuaineena valtio-oppia ja poliittista historiaa, mutta sivuaineet voi valita kaikkialta muualta paitsi lääketieteellisestä tiedekunnasta. Osa sivuaineista on vapaita ja osaan täytyy hakea sivuainekokeen kautta. Sivuaineena voi lukea vaikka arkeologiaa, sosiaalitieteitä, filosofiaa, museologiaa, kirjallisuustieteitä tai vaikka fysiikkaa. HuK-tutkintoon tarvitaan ainakin yksi 25 opintopisteen laajuinen sivuaine, ja FM-tutkintoon ainakin yksi pidempi sivuaine (n. 40 opintopistettä, eli perusopintojen lisäksi myös aineopinnot).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Historia on yksi generalistialoista, eli et valmistu suoraan mihinkään ammattiin, ellet sitten halua opettajaksi. Toinen ilmiselvä vaihtoehto on tutkija, mutta historianopiskelijoista voi tulla esimerkiksi toimittajia ja museotyöntekijöitä. Historia on siitä hieno ala, että se antaa hirvittävän hyvät valmiudet monenlaisiin ammatteihin. Ja mikäpäs olisi nykyään tärkeämpää kuin taito arvioida kriittisesti tietoa. :)
Historianopiskelijoiden ainejärjestö Kritiikki ry on aktiivinen ainejärjestö, ja fuksivuonna, erityisesti syksyllä, tapahtumia on jopa useita viikossa. Mukaan kuuluu esimerkiksi kastajaiset, mustien viittojen yö (kritiikkiläisillä ei siis ole haalareita vaan mustat viitat) sekä fuksisitsit. Niihin ei tietenkään ole pakollista osallistua, mutta usein ne tulevat kaverit löytyvät tapahtumista. Voit myös lähteä mukaan ainejärjestötoimintaan eli hallitukseen. En itse ole ollut mukana ainejärjestötoiminnassa, mutta moni on siitä pitänyt ja oppiihan siellä hyödyllisiä taitoja.
Historianopiskelijoiden joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä, joten mitään stereotyyppistä opiskelijaa on vaikea kuvailla. Ehkäpä meitä kaikkia yhdistää kuitenkin halu ymmärtää nykyisyyden ja menneisyyden ilmiöitä, eli historianopiskelijat ovat tiedonjanoisia ja uteliaita.
Ainakin Suomen historian oppiaineella on oma vuosittain ilmestyvä sähköinen Histofriikki-lehti, jonka löydät täältä: https://blogit.utu.fi/histofriikki/ Se on suunnattu ensisijaisesti uusille opiskelijoille, ja lehdessä kerrotaan opiskelijaelämästä ja oppiaineesta sellaisia asioita, jotka kiinnostavat tuoreita fukseja. Suomen historian oppiaineella on myös oma blogi Lastuja Suomen historiasta (https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/), jossa oppiaineen tutkijat ja henkilökunta kirjoittavat ajankohtaista tai muuten kiinnostavista Suomen historian asioista. Lisäksi ainakin kulttuurihistorialla on oma bloginsa Kulttuurihistoria nyt (https://kulttuurihistoria.wordpress.com/).
Toivottavasti tästä oli apua! Jos haluat kysyä jotain, vastaan mielelläni. :) Tsemppiä pääsykokeisiin!
Joo. Historiassa ei opita mitään uutta, vaan pengotaan vanhoja. Sitten löytyy joku pähkinä kauvaituneena maahan ja sen pohjalta kirjoitetaan koko maailman historia uusiksi. Mutta muuten kiva!