Kielikylpyyn, kyllä vai ei? Nyt puhumme perheessä kahta kieltä, äiti suomea ja isä ranskaa.

Eli te puhutte lapselle vierasta kieltä! Mahtaa tulla hyvä kielitaito lapselle...

Me asumme Ruotsissa, kotikieli on mieheni kanssa Ruotsi, mutta minä puhun lapsille Suomea. Mutta alan olla aika epätoivoinen koska lapsemme 3,5.v ei puhu edelleenkään oikeastaan ollenkaan suomea, vain yksittäisiä sanoja. Ymmärtää täysin molempia kieliä. Mutta esim. puhelinkeskustelut suomenkielisten vanhempieni kanssa ovat hankalia koska lapsemme puhuu äidilleni vain ruotsia mitä äitini ei ymmärrä:(. En tiedä mitä edes enää tehdä. Meillä luetaan ruotsiksi ja suomeksi, katsotaa ruotsalaisia ja suomalaisia filmejä, mieskin valitsee aina DVD-kieleksi suomen jos laittaa tytölle filmin pyörimään. Silti kaikki muu virike ja sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu ruotsiksi, ja tyttö ei aan tunnu käsittävän että kaikki eivät osaa kaikkia kieliä:(. Olen jo alkanut pelätä että selkeääkö tämä koskaan..



Ap:lle minä suosittelisin selkeästi Suomea ja Ranskaa, mutta en ole paras neuvoja koska en saa edes omaa kaksikielisyyttäme toimimaan kaksisesti:(.

No, tytär on luokkansa top 3:ssa opettajan mukaan ja toki minäkin olen aikoinani opiskellut ruotsalaisessa koulussa, varmasti jotain osaan joten sinuna en olisi niin huolissaan siitä kuinka tyttäreni oppii ;D. Mutta meillä on virallinen äidinkieli aina ollut suomi. Ja minunkin vanhemmat ovat täysin suomenkielisiä. Mitään kytköksiä ruotsinkieleen ei sitä kauttakaan ole.



Mutta kuten jos sanoin, kukin tyylillään :)

Kyllä lapset pärjäävät ja oppivat, mutta äidinkielen kustannuksella. Tiedän lapsen, joka puhui 4-vuotiaana neljää kieltä (äitinsä, isänsä, ympäristön ja vanhempien välistä kieltä). Lapsi osasi vastata oikeassa tilanteessa oikealla kielellä. Lopulta koulussa käytetty kieli muodostui vahvimmaksi.



Lapsen tärkein taito on oppia yksi kieli ylivoimaiseksi äidinkieleksi. Sen merkitys on kehitykselle erittäin tärkeää, jotta hän pystyy ilmaisemaan syvimmät tunteensa. Minä tukisin ennemminkin äidinkielen oppimista laittamalla lapsen suomalaiseen hoitoon/kouluun.

Minua jotenkin pelottaa, että lapsen äidinkieli kärsii tai tulee oppimisvaikeuksia. TAi Jos luetaan esim. biologiaa ruotsiksi (ei äidinkielellä), voiko lapsi oppia sen hyvin....

Tosi vaikea päättää. Toisaalta en haluaisi aliarvioida lapsen mahdollisuuksia, mutta en haluasi aiheuttaa lapselle stressiäkään.

Minusta kuulostaa siltä, että nimenomaan ranska on se kieli joka jää varjoon. Ruotsista tulee ehdottomasti vahvempi kieli kuin ranskasta. Suomen asema lapsellasi on hieman kysymysmerkki. Jos luette paljon kotona suomeksi, niin sitten se pysyy hyvin vahvana ja kaikki toimii. Mutta aika nopeasti lapsi oppii kaiken ruotsiksi, ja se voi helposti dominoida. Esim. koulussa opiskellut aineet ja niiden termistö tulee lapselle tutuksi ruotsiksi, muttei suomeksi.



Lisähuomiona, että suomea on erittäin helppo lukea. Sen lapset oppivat paljon nopeammin kuin muita kieliä. Sen sijaan suomenkielen sanat ovat pitkiä, joten pidemmän päälle lapset eivät pidä lukemisesta suomen kielellä. Siihen pitää kannustaa, patistaa ja muutenkin koettaa tosissaan motivoida. Näin ainakin meillä ja suomalaisilla tutuillamme, joiden lapset ovat englantilaisessa koulussa (asumme siis ulkomailla, ja olen siksi aiheeseen vähän perehtynyt).

lapsi ranskankieliseen tarhaan. Kyllä niitä kieliä koulussa sitten oppii lisää.

vielä ihan vähän.



Lisähuomiona, että suomea on erittäin helppo lukea. Sen lapset oppivat paljon nopeammin kuin muita kieliä. Sen sijaan suomenkielen sanat ovat pitkiä, joten pidemmän päälle lapset eivät pidä lukemisesta suomen kielellä. Siihen pitää kannustaa, patistaa ja muutenkin koettaa tosissaan motivoida. Näin ainakin meillä ja suomalaisilla tutuillamme, joiden lapset ovat englantilaisessa koulussa (asumme siis ulkomailla, ja olen siksi aiheeseen vähän perehtynyt).



Eli näin ei asia ainakaan meillä ole. Lienee lapsestakin riippuvaista. Meillä tyttärelle uppoo sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset huolimatta siitä onko sivuja 50 vai 350.



Että eipäs yleistetä ;D

Suomi ja ranska ovat aivan eri kieliryhmissä ja jo näiden kahden hallitseminen hyvin tekee myöhemmät kieliopinnot helpoksi. Ennemmin kannattaisi tässä vaiheessa panostaa näiden kahden kieleen vahvaan osaamiseen.

koulussa oli lapsia, joiden kotikieli oli suomi, ranska, molemmat tai sitten joitain muita kieliä tai yhdistelmiä esim. espanja, italia-suomi, ruotsi-suomi.



Vaikeinta koulussa oli niillä lapsilla joiden vahvin kotikieli oli jokin muu kuin suomi tai ranska. Vaikea ymmärtää miksi ei riittäisi kaksikieliselle lapsella, että häntä tuetaan oppimaan ne kaksi kotikieltä hyvin?



Meillä on nyt kaksi kotikieltä ja niissäkin on ainakin tässä tapauksessa riittävästi haastetta, lapsi 3v.

Olipa kiinnostava kuulla, että teillä luetaan samalla tavoin suomalaisia ja ruotsalaisia kirjoja. Asutteko te Suomessa? Sillä voisi olla merkitystä, kun ympäristöstä tulee enemmän suomalaisia virikkeitä.



Täällä Englannissa nimittäin lähes poikkeuksetta suomalaislapset lukevat mielummin englanniksi kuin suomeksi. Olen tätä asiaa pohdiskellut ja kantanut aiheesta huoltakin omien lasteni kohdalla. Haluaisin lapsillamme pysyvän vahvan äidinkielen ja siksi haluan lasteni lukevan suomalaista kirjallisuutta. Suomalaiset kirjat ei meillä siis uppoa helpolla, vaikka lapset päivittäin lukevatkin. Onneksi edes Akut menevät suomeksikin, ilman sen kummempia kannustamisia.

Meillä tuttavapiirissä kuitenkin kaksikielisiä perheitä joilla muu kieliyhdistelmä, lisäksi tunnen ulkosuomalaisia äitejä. Minusta on aivan eri asia olla Suomessa kaksi kielinen kielillä suomi ja ruotsi kuin vaikka jenkeissä kielillä suomi ja englanti!



Meillä on kirjastossa ruotsinkielisiä kirjoja, joka päivä tulee telkkrista ruotsikielistä lastenohjelmaa, päiväkoti on saatavilla ruotsiksi, lomakkeetkin on molemmilla kielillä.. Ympärillä on täällä Helsingissä molempia kieliä puhuvia ihmisiä runsaasti jne

Itsekin ajattelin, että olisiko kuitenkin viisainta vahvistaa äidinkieltä ja toista kieltä (ranskaa). Jotenkin vain tyttö on niin innostunut kielistä, ja pyytää minuakin joskus puhumaan hänen kanssaan ruotsia tai englantia. Hän ei siis osaa kumpaakaan niistä, kunhan vain höpöttelee. Ehkä vaikutusta sillä, että asuataan ruotsinkielisellä alueella ja vähän välistä kuulee ruotsia.

Mies on sen kannalla, että on tärkeää lapsen oppia äidinkieli erinomaisen hyvin ja sitten toki ranska. Pitää tärkeänä useiden kielen hallintaa, mutta sanoi, että ehtii tyttö peruskoulun opetussuunnitelman mukaisestikin kielet oppia hyvin....

Suomessa asumme. Muuttoa Ruotsiin on myös mietitty, mutta toistaiseks pysytty täällä. Olemme siis ns. täysin suomenkielinen perhe :) Olen kyllä lapsille lukenut iltasatuja sekä suomeksi että ruotsiksi aina, nykyään myös englanniksi. Tarkoitus ei ole mitenkään huonontaa suomenkielen asemaa, mutta madaltaa kynnystä käyttää toisia kieliä.



Tyttö on myös osaltansa todella etevä, joten ei parane vähätellä hänen omaa panostusta. Hysteerisesti ei todellakaan koulutehtäviä tee, silti huonoin numero tänä vuonna on ollut 8+ kokeesta, kaikki muut numerot ovat olleen 9 ja 10 väliltä. Hänen koulu sujuu paremmin kun monen muun ns. ruotsinkielisestä perheestä tulevan lapsen koulu. En lähde sen kummemin spekuloimaan mistä tämä johtuu, mutta olen ratkaisuumme todella tyytyväinen enkä tekisi mitään toisin jos uudelleen tulisi valita. :)



-3

ja koulussa toinen kieli



se on täysin eri asia kuin jos teillä olisi kaksi kotikieltä ja koulussa kolmas.

kotona vain yksi kieli. Tämä on minusta ihan tarpeeksi. Lapsen oikea kielitaidon tasokin kun paljastuu vasta yläasteella. Ei se leikki-ikäisen pinnallinen hölöttäminen mitään kerro!

...kotona myös ruotsia päivittäin, tietenkin että pystyn auttamaan läksyissä jne. Pakkohan jonkun on tuossakin osattava tarvittaessa auttaa. Tai jos on joku uusi sana mitä ei ymmärrä, osaan sen lapselle selittää niin suomeksi kun ruotsiksi. Jos pitää keskustella kahden kesken jostain mitä muiden ei tarvitse perheessä ymmärtää (esim pikkusisaruksen synttärijärjestelyt), puhumme sillon kaksistaan ruotsia. Kuitenkin myös minun virallinen äidinkieli on aina ollut suomi.



Eli kotona puhumme ruotsia ja suomea, ja vielä välillä englantia. Ja aivan sama kuinka paljon päivittelette, meillä ollaan tyytyväisiä :D



-3

Minä en kyllä tuohon enää välttämättä sotkisi lisää kieliä, vaan panostaisin noihin kahteen.

Meillä ollaan kielikylvyssä oltu toisen kanssa ja toisen kanssa ihan suoraan vieraskieliseen päiväkotiin ilman kylpyjä, ja molemmilla lapsilla homma toimii todella hyvin :)

Onhan haasteellista mutta vuoden päästä huomaa kuinka hämmästyttävän nopeasti lapset ovat kieltä omaksuneet, eikä se ole ollenkaan suomenkielestä pois. Lisäksi lapset tuossa iässä omaksuvat kielen nätisti, kuulostaa puhe nätiltä, ei tule mitään kamalia aksentteja jne. Todellakin suosittelen! Ja vaikkei sitten menisi ko. kouluun vaan suomenkieliseen, on se aina hyvä lisä ja helpottava tekijä koulunkin kannalta jatkossa. Meillä kuitenkin toinen on jo vieraskielisessä koulussa ja toinen aloittaa vuoden päästä. :)



Tsemppiä!