Sukupolvien välinen ero ajattelussa ma_ahanm_uutossa

Yritän uudelleen, tarkemmilla välilyönneillä:

Mietin tätä juttua, kun hiljattain juttelin äitini kanssa, hän on 73-vuotias ja sitten samaan syssyyn oman 17-vuotiaani, ulk oma illa kin asuneen ja kan sainv älistä koulua käyvän nuoren kanssa. Huomaan, että eri sukupolvilla on todella erilainen ajattelutapa ul ko maa laisis ta Suomessa ja maa han muu tosta:

1. Mummini, syntynyt vuonna 1919 (kuollut jo): lähtökohtaisesti kaikki ul kom aa laiset ovat epäilyttäviä, erityisesti tilanteessa, jossa he asettuvat asumaan Suomeen. Miksi he tulivat tänne? Rik ol lisuus? Mummi oli sinänsä edistyksellinen, reissasi Amerikassa ja Aasiassa, eli ei ollut kyse suuresta tuntemattomasta. Silti ajatusmaailma oli, sanoisin suoraan, pikkuisen ras isti nen.

2. Äitini, syntynyt vuonna 1946: suuria ennakkoluuloja erityisesti so ma leita ja rom aniker jälä isiä kohtaan, toisaalta ylistää Viet na min pako laisia, jotka työllistyivät ja leimautuivat heti alusta asti ahkeriksi ja yritteliäiksi. Katsantokanta on nimenomaan taloudessa: työtä tekevät ovat ok, tyh jäntoimi ttajat joutavat takaisin ja valittaa ei todellakaan saa jostain ruoasta jne. Periaatteessa p ako lai set ovat epäilyttävin motiivein liikkeellä, toisaalta on ihania poikkeuksia kuten vaikka O za n Ya nar ja muut menestystarinat, sekä iloisesti tervehtivä so ma li bussikuski omalla linjalla. "Kyllähän sellaiset ovat tervetulleita!"

3. Minä, syntynyt 1971: ehdottoman positiivinen suhtautuminen työperäiseen maa han mu utt oon siinä tilanteessa, kun tarvitaan koulutettuja osaajia esim. teknologia-aloille, jyrkkä ei 2€/h Ka ks laut tasen sesonkityöntekijöille tai riis topal kalla työtä tekeville rom ania lais ille raksamiehille. Suhtaudun aika kriittisesti esim. vuoden 2015 kaltaiseen systeemiin, jossa maahan marssii valittamaan kaikesta terveitä nuoria miehiä. Todellisessa hädässä olevia haluan auttaa ja otan mielelläni heitä myös Suomeen, esim. Syy rian orpolapsia. Lahjoitan rahaa esim. em. lapsien auttamiseen. Olen asunut neljässä maassa ja ystäviä on ympäri maailmaa, mutta kieltämättä kaikki heistä aika hyväosaisia.

4. Lapseni, syntynyt vuonna 2002: Maailma nyt vaan on avoin kaikille ja kaikki liikkuu maasta toiseen. On luonnollista asua eri maissa, on normaalia, että luokkakaverit puhuvat äidinkielenä eri kieliä. Kaikki ovat samanlaisia loppupeleissä ja mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluu kaikille ja kaikki tietenkin pystyvät sitä käyttämään. Ei mitään eroa onko jonkun kotimaa I ran tai Suomi, jos tyyppi on ok. Puhuu tosi jyrkästi ras is mis ta ja tuomitsee todella tiukasti sellaisen ajattelun,

Jos tähän nyt joku reagoi, niin ei please tehdä tästä mitään per sut vs. vih ervas sa rit juttua. Rehellisesti kiinnostaa muiden kokemukset tästä ilman sitä kuuluisaa "öyhöttämistä" - puolin ja toisin.

Jos tää nyt menee läpi, niin sori nuo välilyännit, on tää vaan aika hassu palsta...