Mies ei muista lastemme syntymäpäiviä, edes syntymävuosia, eikä syntymäpaikkoja
Ja sitten suutahti kun ihmettelin miten ei muista. Pitäisikö huolestua? Lähettää mies muistitesteihin? En tajua miten tuollaiset perusasiat voivat unohtua. Kyseli minulta lomaketta täyttäessään nämä, ihan kuin kyseessä olisi harvinaislaatuiset tiedot, jotka vain minä, lasten äiti, voin yhteisistä lapsistamme tietää.
Kommentit (24)
Miksi pitäisi? Päivien muistaminenko se on elämässä tärkeintä?
No kuule ihmiset on YKSILÖITÄ. Kaikilla ei jää mieleen päivät ja numerot.
Nimet muistaa varmaan kuitenkin. Ja on hyvä isä lapsilleen? Naiset ovat usein tällaisia nippelitietoon takertuvia.
Ei munkaan mies muista, muuta kun iät suunnilleen. Hyvä että nimet muistaa ja tunnistaa ulkonäöltä, se on jo paljon.
Vierailija kirjoitti:
Nimet muistaa varmaan kuitenkin. Ja on hyvä isä lapsilleen? Naiset ovat usein tällaisia nippelitietoon takertuvia.
Joo, on hyvä isä. Ja muistaa lastemme nimet ja jopa sen, kuinka monta lasta meillä on. :D
T: ap
Ei minunkaan muista mutta hänen ansioistaan lapset ovat aina saaneet kivat synttäri-ja joululahjat. Itse jätän kaiken viime tippaan ja tuloksena olisi luultavasti fazerin sininen lähikaupasta😁
Ei päivämäärillä ole väliä. On paljon tärkeämpi välittää ihmisistä aidosti kuin muistaa turhanpäiväisyyksiä.
t. Herkkä mies
Mitäs kun tulee tilanne, jossa pitäisi tietää lapsen hetu?
En muista edes omaani. Saati lapsien. Turha tieto.
Minä en muista edes omaa ikääni ilmeisesti. Olenkin nyt sitten jo toista vuotta peräkkäin saman ikäinen, kun koko viime vuoden kuvittelin olevani vuotta vanhempi mitä olin oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihmiset on YKSILÖITÄ. Kaikilla ei jää mieleen päivät ja numerot.
No ehkä kannattaisi sitten kirjoittaa ylös koko nimet, syntymäpäivät, nimipäivät ja hetut.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs kun tulee tilanne, jossa pitäisi tietää lapsen hetu?
Sitten se katsotaan kelakortista.
Vierailija kirjoitti:
Ei päivämäärillä ole väliä. On paljon tärkeämpi välittää ihmisistä aidosti kuin muistaa turhanpäiväisyyksiä.
t. Herkkä mies
Paitsi sairaalan päivystyksen vastaanottotiskillä, kun kysytään sotua että pääsee sen lapsen kanssa lekurin pakeille. Siellä moisen turhanpäiväisyyden muistamista saatetaan jopa pitää "aitona välittämisenä".
Miten ei voi muistaa elämänsä ikimuistoisimpia ja tärkeimpiä päiviä? Ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs kun tulee tilanne, jossa pitäisi tietää lapsen hetu?
Sitten se katsotaan kelakortista.
Joka unohtui kotiin, kun ei muista missä sitä säilytetään tai toisen vanhemman lompakkoon? Tai haetaan lapsi suoraan koulusta lääkäriin, ja KELA-kortti on tosiaan siellä kotona? Molemmat tapaukset käyneet meidän perheessä, onneksi minä olin silloin vanhempana paikalla, joka muistan kaikkien kolmen lapsen (ja miehenkin) sotut ulkoa.
Kysyin mieheltäni samat ja hän tiesi. Kysyin myös, pitäisikö ap.:n huolestua, ja hän vastasi heti: "Pitäisi."
Vierailija kirjoitti:
Mitäs kun tulee tilanne, jossa pitäisi tietää lapsen hetu?
Olen kahden lapsen äiti, enkä muista lapsien hetuja, syntymäajat muistan. Numeromuistiini mahtuu työpuhelinnumeroni ja kahden pankkikortin tunnusluvut, oman perheen syntymäajat sekä vanhempieni ja kahden veljeni syntymäajat. Mutta esim. henk.koht. puhelinnumeroani en muista, en veljen lasten syntymäaikoja tai tilinumeroita.
Ei isäni ja veljenikään muista lastensa syntymäpäiviä. Tai no veli varmaan hetken mietittyään saattaisi saada päivätkin oikein, kuukaudet ja vuodet muistaa kuitenkin.