Mistä tietää että kannattaa erota ja lähteä ihastuksen matkaan?

Älä vaihda noin vanhaan, ole mieluummin vaikka yksin, löytyy sitten helpommin parempi jos maku mennyt nyksästä.

No ei kai sitä mistään tiedä. Kokeilemalla, joskus kannattaa, joskus ei olisi kannattanut. 

Paksusta lompakosta.

50-kybäset miehet rupee oleen pahimpia. Ei mitään käytöstapoja tai kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Jo pelkästään kauppareissulla sen näkee kun tullaan johtajana jonon ohitte. Auton ratissa täysin mul**...

Viimeks tänään noin 50 vuotias mies yritti ohittaa jonon kaupassa itsepalvelukassalle. Huikkasin hälle et mihis matka. Mee jonon perälle, et sä niin tärkee oo. Jotain änkytti ja yritti selitellä. Kiltisti toki meni mut saatto olla vähän hapan sen jälkeen. 

Kysy lapsilta!

Kaikki sanovat, että on normaalia ihastua muihin pitkässä suhteessa. Itse en usko tähän. Olen sitä mieltä, että kannattaa erota jo siinä vaiheessa kun edes tuntee joku ulkopuolinen saa sinussa aikaiseksi tunteita joita tuo toinen ei vaan saisi enää aikaan. Suurin osa ihmisistä on pelkureita, jotka jäävät tylsään suhteeseen. Ja ei, en ole itse jättänyt ketään, vaan minut on jätetty toisen takia.

Tee WT testi.

Et voi mitenkään tietää varmasti etukäteen. Jos et näe mitään mahdollisuutta onnelliselle tulevaisuudelle nykyisessä suhteessasi niin sittenhän kannattaa erota. Mielestäni pitkän suhteen järki on se, että toiseen rakastuu yhä uudestaan ja uudestaan ja vaikeinakin aikoina olette toistenne parhaat ystävät. Mikään itseisarvo ei ole olla yhdessä läpi elämän jos se on yhtä tuskaa, ettekä arvosta suhdettanne. Lopeta se sitten. Sitä emme voi tietää kuinka suhteesi ihailemasi herrasmiehen kanssa sujuisi vai sujuisiko ollenkaan. Mies on kuitenkin sen verran iäkkäämpi, että tuskin teidän suhteestanne loppu elämän suhdetta tulisi myöskään (toki voi tulla, mutta tuskin). Mutta olisit sitten eronnut miehestäsi ja lastesi iästä, ehkä sinusta vuoroviikkoilu on mukavampaa elämää ja voit ja miehesi voi, löytää uuden rakkauden joskus. Eihän sitä tiedä. Älä miettimättä hötkyile, mutta älä turhaan kärsi.

Totuus: Kannattaa erota ainoastaan silloin, jos olisit yksin onnellisempi kuin nykyisen kanssa. Muuten harmittaa myöhemmin.

Ruskea talo.

50v äijä saa 12v nuorempaa. 50v äijä ei ala leikkimään kotia missä on pieniä lapsia, vaikkka muuta väittääkin. Olet pelkkä pllu sille. Se on elänyt jo ton vaiheen ja nyt se alkaa itse elämään ja nyt pokannu nuoremman. Toiseksi, sulla on pyöritystä valmiiksi lapsien takia, niin mites se yhteinen aika tämän uuden kanssa. Sehän haluaa pelkästään sut ei lapsia lahkeeseen roikkumaan. Haluat vapaavuorollas mennä vaikka bisselle tai leffaan. 50v äijä haluaa olla kotona sängyssä sun kanssa, koska vihdoin lapset on isällään ja ei ole aikaa hukattavaksi. Tuuppailee sua sen 4-6kk ja ssaat häipyä, koska se lapsiarki ei oikein enää iske. Mitäs jos vaan avaisit suun oman miehes kanssa ja selvitätte asiat ja jatkatte perheenä. Helpompi se on puhua, kun salaa tapailla ja lähteä toisen matkaan hetkeksi.

Noi on vaikeita asioita,jotka jokaisen pitää ratkaista itse.Kysy itseltäsi:olisitko ihastunut toiseen,jos olisit suhteessasi onnellinen?Mitkä asiat teillä kohtaa ihastuksesi kanssa?Onko sinusta oikein elää suhteessa,jossa haaveilet toisesta? :).Onnea päätöksen tekemiseen <3

Jos olet valmis elämään pahastikin oireilevien lastesi kanssa ehkä vuosiakin, jopa yksin, Erolapsista on vaikka millaista tutkimusta. Uusi ihastus saatta pyöriä kuvioissa tai sitten ei.

Ei ei. Lähde nuoren miehen matkaan. Miksi ihmeessä jonkun vanhuksen matkaan. Tiedät itsekin, että 40 jälkeen alkaa mieskunto vaan laskea, vai ajattelitko uraasi ja heittäytyä omaishoitajaksi aika piankin. Ehkä sun tämän hetkinen perhe on sulle liian hyvä. Älä sitten valita, kun miehesi lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Totuus: Kannattaa erota ainoastaan silloin, jos olisit yksin onnellisempi kuin nykyisen kanssa. Muuten harmittaa myöhemmin.

Todella hyvä neuvo!

Ihastumisen takia ei kannata koskaan lähteä. Pikkulapsiarki on aina rankka, mutta kun sen ohi pääsee, on se tuttu ja turvallinen kumppani siinä rinnalla entistä rakkaampi ja tärkeämpi. 

Siinä tapauksessa, jos liittosi tuntuu siltä, että olisi parempi olla yksinhuoltajana kuin puolison kanssa, niin voi olla itse liitossa vika. Mieti nyt oikeasti miten elämä eron jälkeen menisi. Ilman niitä ruusunpunaisia laseja. Joku tuolla jo ennustelikin, että viisikymppinen ei halua kanssasi sitä pikkulapsiarkea.

Ei sitä mistään tiedä kannattaako. Se selviää ajan kanssa.

5kymppinen ei jaksa kauan kanssasi - ainakaan arkea.

Se saa lapsenlapsia parin vuoden päästä. Jos onnistuu säilyttämään suhteet lapsiinsa, ne lastenlapset tulevat olemaan sille tärkeämpiä kuin sinä ja hänelle vieras katraasi.

Lisäksi sen "isot lapset" inhoavat sinua ja eristävät perhekuvioista ym.

Kyllä olet tyhmä, jos luulet elämän helpottuvan ja muuttuvan hauskemmaksi sillä, että sekoitat lastesi elämän.

Miten ihmeessä kuvittelet selviäväsi eron mukanaan tuomista todellisista ongelmista, kun et selviä nykyisestä pikkulapsiarjesta. Ei kannata laskea sen varaan, - kuten varmaan jo todettukin täällä - että se vanheneva mies tuota haluaa jakaa kanssasi.

Miten olisi pieni panostus siihen olemassa olevaan perheeseen ja kevennystä siellä "vaativan" työn puolella?

Viiltää vähän hermoon tuo "vaativa työ". Työsi ei ole sen vaativampaa kuin juuri kenelläkään muullakaan. Normaali ihminen joko tekee parhaansa selvitäkseen työn ja perheen yhdistämisestä tai ymmärtää keventää jostain päästä.

- Vai ajattelitko jättää lapset isälleen ja alkaa elää nuoren parin elämää uuden sulhosi kanssa? Voi olla, että olisikin parempi myös lapsillesi.

Siihen voit varautua, että uutta suhdekuviotasi ei ymmärrä muut kuin samanlaiset idiootit.

^ aika katkeraa...

Jos ei halua enää edellistä liittoaan. Piste.

Jos haluat, et eroa.