Lue keskustelun säännöt.
En jaksa kasvattaa lasta yksin enää
17.10.2019 |
On yllättävän vaikeaa jaksaa tehdä sääntöjä, pitää ne, miettiä mitä saa ja ei saa tehdä, mikä on sopiva ikävaihe mihinkin... Ei vaan ole kauhean mukavaa pitää niitä lankoja käsissään koko ajan. Ja sitten kun lapsi alkaa testailla rajoja niin itse pystyä pitämään ne.
Kommentit (22)
Se on helpompaa kun ottaa tiukan linjan eikä lepsuile. Tää ei tarkoita huumorin puutetta! T: kolmen pojan yh-äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen myös perhekerhoja yms. toimintaa mistä voisi saada samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä.
Kun asioita voidaan jakaa ymmärtävänsä ilmapiirissä se helpottaa huomattavasti omaa oloa.
Hyödynnä kaikki lastenhoito apu mitä vaan on tarjolla, päiväkoti tai päiväkerho on hyvä tapa saada edes se pari tuntia itselleen aikaa, jos muuta tukea ei ole arkeen.
Tee selvä päivä rytmi se helpottaa arkea, lapsi tarvitsee rutiineja, nukkuminen, syöminen yms. todella on näiden varassa kun lapsi on pieni ja kehitykselle tämä on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen myös perhekerhoja yms. toimintaa mistä voisi saada samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä.
Kun asioita voidaan jakaa ymmärtävänsä ilmapiirissä se helpottaa huomattavasti omaa oloa.
Hyödynnä kaikki lastenhoito apu mitä vaan on tarjolla, päiväkoti tai päiväkerho on hyvä tapa saada edes se pari tuntia itselleen aikaa, jos muuta tukea ei ole arkeen.
Tee selvä päivä rytmi se helpottaa arkea, lapsi tarvitsee rutiineja, nukkuminen, syöminen yms. todella on näiden varassa kun lapsi on pieni ja kehitykselle tämä on tärkeää.
On jo isompi lapsi teini-iän kynnyksellä. Sillä onkin hankalaa kun tarvitsee lisää vapautta, mutta ei liikaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia tarvitaan myöskin miestä, joka tarvittaessa pitää kuria
mies51v
Onnistuu se kurin pito naisiltakin, mutta kasvatuskumppanin puute joskus uuvuttaa.
Oma isäni oli vätys jota äiti määräili, sukupuoli ei takaa hyvää auktoriteettia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Se on helpompaa kun ottaa tiukan linjan eikä lepsuile. Tää ei tarkoita huumorin puutetta! T: kolmen pojan yh-äiti
Hah, no kuulemma olen nat si ja kenenkään muun porukat ei ole niin sitä ja tätä.. oikeasti en ole tainnut pitää edes tarpeeksi kuria! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu... En jaksaisi koko aikaa käskeä ja nalkuttaa. Haluaisin, että asiat sujuisivat vähemmällä jankkaamisella. Totuus on se ettei mitään apua ole oikeasti saatavilla. Neuvolat ja perheneuvojat kertovat mielellään kaikki mitä teet väärin ja moittii väsähtämisestä, mutta mitään konkreettista apua ei ole. Muutimme juuri ennen lasten syntymää uuteen kaupunkiin ja tukiverkot jäivät kauas.
Lasten isä oli saamaton vellihousu. Hän ei todellakaan pitänyt edes sitä vähäistä kuria.
Tsemppiä, ap!
Voimia, olet jo voiton puolella itsenäistymisen suhteen. Jaksat vaan, niin palkinnoksi saat toivottavasti fiksun nuoren, joka aikuisena tulee kiittämään sinua rajoista. Minkä ikäinen lapsi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu... En jaksaisi koko aikaa käskeä ja nalkuttaa. Haluaisin, että asiat sujuisivat vähemmällä jankkaamisella. Totuus on se ettei mitään apua ole oikeasti saatavilla. Neuvolat ja perheneuvojat kertovat mielellään kaikki mitä teet väärin ja moittii väsähtämisestä, mutta mitään konkreettista apua ei ole. Muutimme juuri ennen lasten syntymää uuteen kaupunkiin ja tukiverkot jäivät kauas.
Lasten isä oli saamaton vellihousu. Hän ei todellakaan pitänyt edes sitä vähäistä kuria.
Tsemppiä, ap!
Kiitos ❤️ sitä samaa. Niinpä, olen joskus tuollaisella perheneuvojalla käynyt pahan uhmakauden yhteydessä, mutta eipä hän mitään sellaista kertonut mitä en olisi ennestään tiennyt. Ap
Kyllä yhden terveen lapsen kanssa pärjää ja jaksaa kun vähän käyttää päätään. Tähän voikin listata sitten neuvoja, valittamisesta ei ole apua, huolesi on kuultu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voimia, olet jo voiton puolella itsenäistymisen suhteen. Jaksat vaan, niin palkinnoksi saat toivottavasti fiksun nuoren, joka aikuisena tulee kiittämään sinua rajoista. Minkä ikäinen lapsi on?
Kiitti. Lapsi on 11, enää 7 vuotta...! Paitsi että eihän se tietenkään siihen lopu oikeasti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden terveen lapsen kanssa pärjää ja jaksaa kun vähän käyttää päätään. Tähän voikin listata sitten neuvoja, valittamisesta ei ole apua, huolesi on kuultu.
En ole kyllä missään vaiheessa puhunut lapsen terveydentilasta. Ja tavallisiakin lapsia on monenlaisia. Ei ole hirveän hyödyllinen kommentti todeta, että pitäisi jaksaa... Eiköhän se olisi outoa, jos ikinä ei olisi yhtään hetkeä rasittunut ja kyllästynyt. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko jotain muuta mitä et jaksa? En jaksa uskoa, että lapsi on ainoa asia, varmaan on vaikka mitä mikä sinua syö, kuulostat aika tyytymättömältä elämääsi noin muutenkin. Helppo sitten valittaa vain lapsesta vaikka itse valittaminen voi vain pahentaa tilannetta. Kyllä lapsikin tajuaa jos olet masentunut ja v*ttuuntunut eikä sinua huvittaisi yhtään tuo yhoilu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helpompaa kun ottaa tiukan linjan eikä lepsuile. Tää ei tarkoita huumorin puutetta! T: kolmen pojan yh-äiti
Hah, no kuulemma olen nat si ja kenenkään muun porukat ei ole niin sitä ja tätä.. oikeasti en ole tainnut pitää edes tarpeeksi kuria! Ap
Saman kokenut. Olin nyt jo aikuisen poikani yh ja muistan usein yksin itkeneeni elämän raskautta ja pahaa mieltä. Poika oli todella haastava murrosiässä, ja sain myös kuulla natsikommentteja. Uhkali myös tappavansa minut.
Onneksi muutti omilleen heti kun täytti 18 v. Sen jälkeen suhteemme alkoikin paranemaan. Nyt hänellä on jo oma perhe ja saan häneltä viestejä, miten arvostaa minua ja pitää tärkeänä.
Että ole sinä ap rauhallisella mielellä. Toisilla murrosikä on myrskyinen, se ei ole sinua vastaan, vaan auttaa lasta itsenäistymään. Kuluttavaa ja epäkiitollista vanhemmalle, mutta päättyy aikanaan. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia tarvitaan myöskin miestä, joka tarvittaessa pitää kuria
mies51v
Onnistuu se kurin pito naisiltakin, mutta kasvatuskumppanin puute joskus uuvuttaa.
Oma isäni oli vätys jota äiti määräili, sukupuoli ei takaa hyvää auktoriteettia. Ap
Miksi kasvatuskumppanin puute uuvuttaa? Ei kait 11 vuotias enään kasvattajaa tarvi kuin kurin suhteen.
mies51v
Rennolla otteella ja puhumalla. T,: neljän äiti, kaks jo aikuista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helpompaa kun ottaa tiukan linjan eikä lepsuile. Tää ei tarkoita huumorin puutetta! T: kolmen pojan yh-äiti
Hah, no kuulemma olen nat si ja kenenkään muun porukat ei ole niin sitä ja tätä.. oikeasti en ole tainnut pitää edes tarpeeksi kuria! Ap
Jokainen meistä vanhemmista kuulee nuo samat sanat lastensa suusta :D
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu... En jaksaisi koko aikaa käskeä ja nalkuttaa. Haluaisin, että asiat sujuisivat vähemmällä jankkaamisella. Totuus on se ettei mitään apua ole oikeasti saatavilla. Neuvolat ja perheneuvojat kertovat mielellään kaikki mitä teet väärin ja moittii väsähtämisestä, mutta mitään konkreettista apua ei ole. Muutimme juuri ennen lasten syntymää uuteen kaupunkiin ja tukiverkot jäivät kauas.
Lasten isä oli saamaton vellihousu. Hän ei todellakaan pitänyt edes sitä vähäistä kuria.
Tsemppiä, ap!
Niinpä. Minun mielestäni ollakseen onnistuvia heidän pitäisi puuttua vanhemman psyykeeseen esim. tukea vanhempaa vaikeiden tunteiden kanssa, jota kasvattamiseen liittyy. Neuvominen käytännön asioissa on aivan typerää, eikä ole kellekään tarpeen. Esim. itse sain lasten kasvattamisestaniin hirveän stressin ja itsesyytökset, että olin tulla hulluksi. Kukaan ei auttanut siinä, ketään ei kiinnostanut. Eivät ne edes tajua, että siitä on vanhemmalla kysymys. Miehestä ei ollut mitään apua, ei tahtonut edes saada lapsia tottelemaan alkeellisimmissakaan asioissa, kuten että kun puetaan, puetaan, kun syödään, sekin tapahtuu rajallisessa ajassa eikä ruoka ole sen jälkeen enää pöydällä haettavaksi kun huvittaa, tai että pöydässä ei piirretä samalla kun syödään ym ym
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Rennolla otteella ja puhumalla. T,: neljän äiti, kaks jo aikuista
Juuri näin. Ei kannata miettiä rajoja rajojen tähden. Pyrkii toimimaan niin, että elämä sujuu ja kaikki tulevat kuulluksi. Asioista voi jutella ja sopia.
En ole koskaan ymmärtänyt kuria lasten kasvatuksessa, tietyt rajat pitää olla, esim teinit ei roiku kylillä klo xx jälkeen ovat tienneet sen jo niin pienestä, että eivät ole edes yrittäneet. Ihan pelkästään se, että tiedät missä nuoriso laumat ovat ja kerrot, että ilmestyt paikalle 15min kotiintuloajan jälkeen on riittänyt.
Puhumista, ole kiinnostunut myös nuoren, lapsen mielipiteistä, raivopäisenä ei ovesta ulos lähdetä, kotona saa olla raivoissaan ja lapselle saa sanoa tuo loukkaa ja suututtaa minua, nyt rauhoitutaan molemmat ja sitten puhutaan.
Tämän takia tarvitaan myöskin miestä, joka tarvittaessa pitää kuria
mies51v