Miten ihanaa on, kun työt ei jatkuvasti verota, ja jaksaa!
Ryhdyin tekemään töitä vain keikkalaisena, minimoin tietysti kulut ensin niin pieneen kuin mahdollista ja säästin puskuria pahan päivän varalle. Teen nykyään töitä noin 1-3 päivää viikossa, ja pärjään sillä. Elän kyllä siis TODELLA nuukasti, keskimäärin 800 eurolla kuukaudessa.
Mistään en kuitenkaan koe jääväni paitsi, paitsi siitä ilottomasta ahdistuneesta, väsyneestä ja stressaavasta oravanpyörästä, jolloin mitään en jaksanut työpäivien jälkeen tehdä, ja ne pari vapaapäivää viikossa meni aina vain palautumiseen ja pakollisten hommien hoitamiseen.
Mutta nyt! Rahaa ei ole, (no materialisti en ole koskaan ollutkaan) mutta koen olevani niin rikas ja hyväosainen, kun sain töiden vähentämisen jälkeen iloni ja energiani takaisin, ja VAPAUDEN!
Jaksan tehdä asioita joista nautin. Tänäänkin kävin heti aamusta kävelyllä, kauniin syksyinen sumu jota ihailla. Sen jälkeen hieman siivoilin kotia, ja tein tavallista hyvää kotiruokaa. Syötyäni lähdin uudelleen ulos, poljin kirjastoon, lainasin hyvän kirjan. Kävin myös kirpputorilla, mutta vain katselemassa, ei ollut tarvetta ostaa mitään nyt.
Kotiintultuani leivoin, kuivakakku on uunissa nyt. Tässä odotellessani surffaan netissä, luen lainaamaani kirjaa, ja keitän sitten päiväkahvit kun kakku on valmista.
Illemmalla käyn vielä kävelyllä, neulon villasukkia ja katselen tv:tä.
Miten onnellinen olenkaan tähän rauhalliseen, omatahtiseen elämään!
Kommentit (5)
Tosi mukavaa että olet onnellinen, ja että olet voinut muokata elämästäsi sellaisen, missä viihdyt. Se on elämässä tärkeintä, että itse voi hyvin.
Minulle tuonlainen elämä olisi vankila. Tarvitsen aktiivisuutta ja työn tuomia haasteita, ja tarvitsen myös tuloja voidakseni tehdä niitä asioita mistä minä nautin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella hyvältä, onnittelut! Itse olen vaihtanut todella stressaavasta kokopäivätyöstä rennompaan hommaan jota teen 30 tuntia viikossa. Kun pääsen kahden- kolmen aikaan joka päivä kotiin, jää tosi hyvin aikaa palautua, harrastaa ja tehdä pakolliset kotityöt.
Minäkin tein näin 😊
T: onnellinen
Onnea aloittajalle, kuulostaa ihanalta. Ei se raha aina sitä onnea tuo. Vapaus on paljon arvokkaampaa. Olisinpa itse yhtä rohkea!
Vierailija kirjoitti:
Tosi mukavaa että olet onnellinen, ja että olet voinut muokata elämästäsi sellaisen, missä viihdyt. Se on elämässä tärkeintä, että itse voi hyvin.
Minulle tuonlainen elämä olisi vankila. Tarvitsen aktiivisuutta ja työn tuomia haasteita, ja tarvitsen myös tuloja voidakseni tehdä niitä asioita mistä minä nautin.
Niin me ollaan erilaisia, ihmiset. Toisen vakila on toisen vapaus, ja päinvastoin!
Minäkin tarvitsen aktiivisuutta, rakastan luonnossa liikkumista ja liikuntaa ylipäätään, mutta kokoaikaisesti työtä tekevänä siihen ei jäänyt itselläni juuri lainkaan aikaa eikä varsinkaan energiaa, nyt jää. Työni haasteet taas olivat sellaisia, että niihin lähinnä musertui.
Itse nautin onneksi asioista, jotka eivät juuri maksa. Luonto, kirjat, leivonta, ruoanlaitto, käsityöt, ystävät, rauha, oma aika...
Ap
Kuulostaa todella hyvältä, onnittelut! Itse olen vaihtanut todella stressaavasta kokopäivätyöstä rennompaan hommaan jota teen 30 tuntia viikossa. Kun pääsen kahden- kolmen aikaan joka päivä kotiin, jää tosi hyvin aikaa palautua, harrastaa ja tehdä pakolliset kotityöt.