Olishan se sääli jos jäisi lapsettomaksi. Se perintökin minkä luo menee sitten muille sukulaisille jos ei oo lapsia tai naista/miestä.

Voi käydä niinkin ikävästi että saa lapsia, mutta ne kuolee ennen kuin ehtivät itse lisääntyä. Taas menee perintö vieraille, ellet testamenttaa esim kodittomille kissoille.

Päinvastoin. Lapseton saa päättää täysin vapaasti kenelle antaa perintönsä. Yhdellekään sukulaiselle ei tarvitse antaa perintöä jos ei halua.

Ihan sama. En tarvitse rahaa kuoltuani.

Mikä perintö...

Veljen lapset ovat kuin omia joten perintö menisi heille. En näe tässä mitään ongelmaa.

Minä vuoraan arkkuni säästämilläni rahoilla ja verhoilen ne piiloon. Perintöni palaa samalla, kun minut tuhkataan. Ei tarvii muiden kieli pitkällä odotella.

Vaikka minulla olisi lapsia niin en jättäisi heille penniäkään perinnöksi. Onneksi ei tosin ole lapsia.

On se sääli kun kaikki maallinen mammona ja kaikki ihmisten sukuhaarat katoavat sitten aikanaan kun galaksit törmäävät tai aurinko paisuu punaiseksi jättiläiseksi.

Kaikkien varallisuuden kerääminen ja lisääntyminen on joka tapauksessa turhaa ja menee hukkaan.

Mikä sääli se on? Ethän sä sitä tiedä mitä sun rahoille tapahtuu kun olet kuollut. Ja kivempi se on itse käyttää niitä rahoja jo eläessään.

Jos mulla on joskus jotain perinnöksi jätettävää niin teen testamentin. Luultavasti tosin sisarusten lapsille eli sukuun jää nekin pennit.

Ei sillä ole mitään väliä kun makaa montussa.

Lapsettomallahan on juurikin vapaus testamentata perintönsä niin kuin haluaa. Tai käyttää varat eläessään itseensä niin ettei jää kuoltuaan lanttiakaan jäljelle.

Itselläni ei ole lapsia eikä tule, luultavasti testamenttaan omaisuuteni erilaisille eläinsuojeluyhdistyksille. Pitäisikin muuten alkaa tuumasta toimeen, hyvä muistutus ap!

Lapsettomuus on myös mahdollisuus, jos perintöä ajattelee. Nuukalla sinkulla ei rahaa paljon kulu, ylimääräiset osakkeisiin ja avot, kuolinpäivänä on mahtava potti jonka voi testamentata itselleen parhaaksi katsomalleen taholle - tai useammille. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä perintö...

Omalta osaltani jäänee velaton helsingin asunto suht kivassa paikassa ja etelän asunto sekä osakesalkku jonka koko on useampi miljoona siinä vaiheessa. Edelleen tosin vasta sitä luokkaa että yksityspankkiirit ovat juuri kiinnostuneet minusta.

Nimenomaan lapseton saa testamentata kenelle haluaa, eikä ole jälkeläiset korppikotkana kuolinpesää repimässä.

Olen tehnyt testamentin, itse sain päättää kuka minut perii.

Kun minusta alkaa aika jättää, niin testamenttaan rahojani parhaaksi katsomilleni tahoille ja henkilöille. Esimerkkinä voisi olla joku nuori opintovelkainen opiskelija, jonka velkataakkaa saatan helpottaa tai kenties joku saa maksettua niillä opintovelkansa kokonaan pois. Saa sitten hän lähteä työelämään velattomana, puhtaalta pöydältä. Jaan kuitenkin rahojani korkeintaan sellaisissa osissa, ettei ahne, omia kansalaisiaan sortava ja verovaroja holtittomasti käyttävä valtio saa perintöverojen muodossa mitään.

Päinvastoin. 

Mulla on nyt kertyneenä jo 40 vuotiaana kohtuullinen omaisuus ja tottakai se karttuu lisää. Mukavaa tässä on se, että voin sen testamentata kenelle haluan. Olen sen ilmaissutkin ääneen, että ken minua vanhana katselee, niin saa perinnön. 

Minulla on kyllä velaton asunto ja toivottavasti aikaa vielä kartuttaa omaisuutta. Mutta jos eliniänodote alkaa olla 100 vuotta, eläkettä en usko saavani, kyllä ne säästöt äkkiä hupenevatkin. Ap on kyllä käsittänyt jotain väärin, juuri lapseton saa päättää koko perinnöstä testamentilla itse.

Asia on murheistani pienimpiä. Asuntokin saattaa olla veden alla kunhan jäätiköt tästä vielä sulavat.