Taiteilijoita joiden ensiteos on heidän parhaansa
Kommentit (31)
Onko Rocky Stallonen ensimmäinen oikea elokuva?
Pearl Jam: Ten. En edes tunne niiden muita levyjä :O
Vierailija kirjoitti:
Onko Rocky Stallonen ensimmäinen oikea elokuva?
Jossain pornoelokuvissa ainakin ollut ennen tuota
Vierailija kirjoitti:
Heikki Turunen: Simpauttaja.
Ehdottomasti paras kirja häneltä, loput pelkkää yliampuvaa epäuskottavaa seksuaalisuutta ja maaseutumystiikkaa, jota ei kunnolla jaksa edes lukea.
Toinenkin hyvä on häneltä:. Kivenpyörittäjän kylä. Siinäkin on jo jonkun verran sitä kummallisuuden tavoittelua, mutta silti se on hyvä.
Pölönen kyllä pilasi sen täydellisesti sillä elokuvaversiollaan.
Kaikki muut noiden jälkeen tehdyt on olleet suuri pettymys.
Äitinsä elämästä kertova kirja oli kyllä myös hyvä, mutta se ei olekaan tavallinen romaani vaikka kaunokirjallisuudeksi luokitettukin.
Täysin totta Turusesta.
Tunnetuin esimerkki ylittämättömästä ensiteoksesta lienee Harper Leen Kuin surmaisi satakielen.
Turusen ohella kaksi muuta suomalaista mieskirjailijaa, joiden paras teos on uran alkuajoilta ovat Väinö Linna ja Arto Paasilinna. Ei ensiteos kenelläkään, mutta ensimmäisiä kuitenkin. Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi oli oikeasti hyvä, sitten pitkä ura olikin loivaa alamäkeä. Linna pääsi Tuntemattoman Sotilaan, tai Sotaromaanin tasolle ainoastaan Pohjantähden ensimmäisesä osassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Rocky Stallonen ensimmäinen oikea elokuva?
Jossain pornoelokuvissa ainakin ollut ennen tuota
Isoa jos totta
Eiks Orson Wellesin Citizen Kane ollut hänen ensiohjauksensa?
Goldfrapp. Myöhempi tuotanto on ihan laadukasta ja taidokkaasti tehtyä poppia, mutta ei mielestäni vedä vertoja Felt Mountainin eteeriselle ja omalaatuiselle tunnelmalle.
Vierailija kirjoitti:
Goldfrapp. Myöhempi tuotanto on ihan laadukasta ja taidokkaasti tehtyä poppia, mutta ei mielestäni vedä vertoja Felt Mountainin eteeriselle ja omalaatuiselle tunnelmalle.
Tämäpä on totta!
Heikki Turunen: Simpauttaja.
Ehdottomasti paras kirja häneltä, loput pelkkää yliampuvaa epäuskottavaa seksuaalisuutta ja maaseutumystiikkaa, jota ei kunnolla jaksa edes lukea.
Toinenkin hyvä on häneltä:. Kivenpyörittäjän kylä. Siinäkin on jo jonkun verran sitä kummallisuuden tavoittelua, mutta silti se on hyvä.
Pölönen kyllä pilasi sen täydellisesti sillä elokuvaversiollaan.
Kaikki muut noiden jälkeen tehdyt on olleet suuri pettymys.
Äitinsä elämästä kertova kirja oli kyllä myös hyvä, mutta se ei olekaan tavallinen romaani vaikka kaunokirjallisuudeksi luokitettukin.