Kysymyksiä, joista saa (syvällistä) keskustelua aikaiseksi

Oliko 9/11 inside job?

Miksi av falskaa.

Lapsuus ja silloin saatu kasvatus, sielunvaellus/usko/ateismi, tunne vs. äly elämän kantavana voimana.

Pitääkö pillussa olla karvat vai ei?

Aamurusko, sininen hetki, auringonlasku.

Kuinka paljon uskot kohtaloon, kuinka paljon sattumaan.

Pyyhitkö etupuolelta taakse vai takapuolelta eteen?

Up :)

Mitä tunteet ovat? Mistä tunteet tulevat? Voitko määritellä mitä tasan tarkkaan tarkoittaa se että tuntee jotain? Miten tunteet ovat fyysisesti olemassa, siis miten ne tapahtuvat esim aivoissa?

JOS joku vastaa noihin kysymyksiin muitta mutkitta ihan niinkuin nuo olisivat aivan itsestäänselvä juttu niin tiedän että sen henkilön kanssa ei voi saada syvällistä keskustelua aikaiseksi mistään asiasta. Tai no, itse asiassa vielä helpompi tapa selvittää onko henkilö pinnallinen tolvana vai syvällinen harkitsija on että kysyy näin: mitä tarkoittaa sana "haluta"?

Pinnalliset vain tokaiset että "mikä ihmeen typerä kysymys tuo oikein on!" Syvälliset taas alkavat oikeasti pohtia tuota asiaa.

Pesetkö jauhelihan?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon uskot kohtaloon, kuinka paljon sattumaan.

Tämä on hyvä.

"Uskotko Jumalaan?" on toinen.

Monet eettiset kysymykset voivat johtaa syvälliseen keskusteluun, esim. eutanasia.

Faith kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon uskot kohtaloon, kuinka paljon sattumaan.

Tämä on hyvä.

"Uskotko Jumalaan?" on toinen.

Monet eettiset kysymykset voivat johtaa syvälliseen keskusteluun, esim. eutanasia.

Minä vastaan tuohon jumalakysymykseen aina näin: en tiedä mitä tarkoittaa sana "uskoa".

PS. Kirjoitin viestin 9 jossa siis spekuloin mitä tarkoittaa sana "haluta".

9:n viesti oli hyvä, muistin että olen netissäkin yrittänyt pohtia jotain asiaa ja siihen on kommentoitu itsestäänselvyyksiä tai vastaukseksi sanottu sama asia toisin sanoin. Esim. tuohon 9:n mainitsemaan "mitä tarkoittaa haluta?" jotkut saattaisivat vastata, että sehän tarkoittaa tahtomista. Ja perään haukuttaisiin kysyjää tyhmäksi, kun kysyy jotain, mihin vastaus on aivan selvä. Itse en ehkä osaisi vastata helposti mitään, mutta ainakin kysymys laittaisi miettimään.

Voi olla että itseltänikin menee joskus syvälliset keskustelunaloitukset ohi, koska en välttämättä siinä tilanteessa ymmärrä kysymyksen tarkoitusta. Jos oikeassa elämässä kysytään että uskonko Jumalaan, saattaisin vastata vain, että enpä oikeastaan. Nettikeskustelussa perustelisin tarkemmin.