Ujo ja epävarma mies: luulin kokemattomaksi, mutta totuus olikin toisenlainen

Kirjoitin tämän saman jutun tänään AV-alueelle ja kerkesin nähdä vain muutaman vastauksen ennen kuin viestiketju olikin poistunut, en tiedä miksi. Saakohan tämä tällä aihealueella olla pidempään, jos vaikka tulisi jotain ajatuksiani selkeyttäviä kommentteja...

Olen seurustellut nykyisen mieheni kanssa nyt n. vuoden. Ollaan jo nelikymppisiä, ja heti tutustumisvaiheessa tietysti puhuttiin aiemmista elämänvaiheista. Molemmilla oli taustalla pitkä, toistakymmentä vuotta kestänyt parisuhde, joka oli päättynyt eroon muutama vuosi sitten. Muista seksikokemuksista tai kumppanien lukumäärästä ei ole ennen keskusteltu, kunnes pari viikkoa sitten asia tuli puheeksi.

Mies on koko seurustelumme ajan ollut aika varovaisen oloinen kaikissa seksiin liittyvissä asioissa. Ensimmäisillä tapaamisilla, kun kävimme yhdessä kahvilla ja syömässä, hän oli hyvin jännittyneen oloinen tai suorastaan hermostunut. Muutaman viikon tutustumisen jälkeen, kun tilanne oli muuttunut rennommaksi ja molemminpuolinen mielenkiinto käynyt selväksi, minä olin se, joka teki aloitteen sänkyyn menemisestä. Sekään ei ensimmäisellä kerralla onnistunut jännityksen takia. Myöhemmin sitten kyllä. Olen ollut alkusähellyksen jälkeen seksielämäämme hyvin tyytyväinen ja käsittääkseni niin on mieskin. Seksiä on ollut riittävästi ja se on ollut hyvää. Teemme molemmat aloitteita seksin harrastamiseen, varmaan aika tasapuolisesti. Tuo miehen varovaisuus viittaa siihen, että minä olen koko ajan ollut se, joka ehdottaa vaikkapa uutta asentoa ja aloittaa keskustelut siitä mikä tuntuu hyvältä tai mitä voitaisiin kokeilla. Ehdotukset ovat enimmäkseen menneet läpi ja niistä on innostuttu. Minulla ei siis sinänsä ole mitään valittamista seksielämästämme ja rakastan miestä vilpittömästi, hän on minulle kaikin puolin hyvä.

Pari viikkoa sitten kuitenkin tuli puheeksi menneisyys ja kävi ilmi, että eronsa jälkeisinä vuosina mies oli todellakin ottanut ilon irti sinkkuelämän vapaudesta ja nostattanut itsetuntoaan sillä, harrastanut monenlaisia irtosuhteita, fwb-järjestelyjä ja oli pyörittänyt moniakin naisia yhtäaikaa. Olin aivan ällikällä lyöty. En olisi ikipäivänä uskonut, että tuo suhteemme alkuaikojen epävarma hermoilija on ihan fyysisestikään kyennyt seksiin kenenkään puolituntemattoman kanssa, saatikka että se on ollut hänen yksi keskeinen vapaa-ajan sisältönsä useamman vuoden ajan. Yhtä yllättynyt olen siitä, että kun kumppaneita on ollut paljon ja ns. teknistä harjoitusta ja osaamista kertynyt varmasti runsaasti, niin olisin luullut sen näkyvän rohkeutena ehdottaa minullekin kokeiluja ja kertoa toiveitaan. Omasta mielestäni meillä on kuitenkin erittäin hyvä ja avoin keskusteluyhteys kaikissa asioissa, joten kynnyksen ei pitäisi olla korkea.

Tämän asian ilmitulo on nyt vaatinut jonkin verran sulattelua. Se siis ei ole minulle ongelma, että miehellä on ollut seksikumppaneita paljon enemmän kuin luulin. Hämmentävää on nimenomaan tämä ristiriita omien päätelmieni ja todellisuuden välillä. Luulin tunnistavani kokeneen suhdeseikkailijan jos sellainen kohdalle osuu, mutta ei kokemus näköjään aina paistakaan läpi itsevarmuutena tai sosiaalisena sulavuutena. Toki olisi varmaan paras keskustella tästä suoraan miehen kanssa lisää, kunhan keksin sopivan tavan esittää asia niin ettei hän käsitä sitä väärin. Että miksi ihmeessä hän ei ole rohjennut varta vasten kysyttäessäkään ehdottaa minulle jotain uutta juttua, vaikka on sellaisia harrastanut muiden kanssa ja taitoa varmasti riittäisi? Ja mistä hän on löytänyt irtosuhteisiin tarvittavan itsevarmuuden, kun minun kanssani se oli alussa niin hakusessa? Helposti näihin aiheisiin tulee syyllistävä tai vähättelevä tulkintamahdollisuus mukaan vaikka miten varovasti muotoilisi, ja sellaista en missään nimessä tahdo.