Kauanko teillä on kestänyt, että suhteen ulkopuolinen ihastus on hiipunut ja oletteko itse edesauttaneet ihastuksen hiipumista jotenkin?

Viimeiset pari vuotta olen ollut ihastunut. Elän pitkässä, hyvässä avioliitossa, enkä aio mihinkään hypätä. Annan ihastumisen olla ja sallin sen itselleni tietyissä rajoissa. Ollaan siis tämän ulkopuolisen ihmisen kanssa ystävystytty ja hänelläkin tunteita minua kohtaan. Tässä iässä se on kuitenkin erilaista, kun kaikkea ei tarvitse saada omakseen (niin kuin ei loppujen lopuksi ketään saa omakseen. On vain hetkiä toisen ihmisen kanssa). Nautin siitä, että saan välillä kahvitella tämän ihastuksen kanssa ja iloita hänen seurastaan, se piristää ja se riittää. Puolisoni tietää, että minulla on tällainen ystävä ja se on hänelle ok. 

Pari vuotta kesti ja hiipui itsekseen. Ihastus on erään harrastukseni ohjaaja, jota näen edelleen viikoittain. Koskaan en ilmaissut asiaa hänelle millään tavoin ja nyt olen tyytyväinen siitä.

Ei hiipunut. Nyt yhdessä jo 10 v.

Jokohan ihastus loppuisi, kun kyseinen henkilö piilov#ttuili mulle. Olis helpotus. Ap