Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko lapselle nykyään sanoa "mee rohkeasti vaan leikkiin mukaan"?
25.09.2019 |
Tyttöni on ujo ala-asteikäinen (3 lk), hiljainen eikä uskalla paljon isossa porukassa puhua. Aina ollut vaikea ystävystyä. Olen yrittänyt rohkaista, että esim. koulussa menisi rohkeasti toisten mukana. Samoin sanoo opettaja Mukaan ei vaan pääse, on toisten mielestä tunkeutumista, mitä vahtaat, mitä seuraat ja ei tähän nyt viidettä tai seitsemättä enää sovi ja äiti on sanonut, ettei kaikkien kaveri tarvi olla eikä kaikista tykätä. Ja kun yksi sanoo, niin tekee toiset perässä.
Yksi kaveruus piti lopettaa, kun tämä toinen tyttö varasti meiltä leluja ja rahaa sekä teki ilkivaltaa. Nyt on parin tytön kanssa ystävystynyt ja toisen kaveriporukassa pääsi uimaan yhdessä. Ilta oli mennyt sitten niin, että tämä tyttösakki oli juossut koko ajan pakoon, jättänyt yksin ja sanottu, ettei sun kanssa haluta olla, mitä aina oot meidän kanssa.
Täytyy sanoa että sydän särkyy. Ja miten tässä lasta opastaa kaverustumaan, kun seurauksena aina entistä pahempi mieli.
Omassa lapsuudessa kuljettiin isoissa porukoissa, oli tyttöjä ja poikia. Mitä enempi sakkia, sen parempia leikkkejä kehiteltiin.
Kommentit (37)
Ikävä tilanne, lapset osaavat olla julmia ja tänä päivänä monessa kodissa kasvattamattomuus huutaa poissaolollaan. Iso osa lapsista ei opi empatiataitoja, kaverin huomioimista ja porukassa sopuisasti olemista, koska niitä ei opeteta/vaadita kotona. Mainoslauseet kaveruudesta kyllä osataan ja niitä viljellään aina tarpeen vaatiessa, muuten ollaan pissiksiä ja ihmishirviöitä toisille.
Oletteko miettineet jotakin harrastusta, jossa voisi alkuun saada pientä kaveriviritelmää? Esim. partio, srk:lla myös iso kerhotarjonta, riippuen toki missä päin asutte. Myös toisen koulualueen kerhot voisivat olla ratkaisu päästä ihan uusiin porukoihin. Oman koulun ja luokan sisäisiin kaverisuhteisiin ”työntäminen” voi olla tosi vaikeaa, roolit on jo ”annettu”ja tilanne voi olla tässä kohtaa jo vahvasti ulkopuolisuuteen työntävä. Muistuta kuitenkin usein lapsellesi, että tämä hetki ei määrää hänen tulevaisuuttaan; luokalle on sattumalta tullut juuri se kattaus lapsia, joka siellä nyt on ja heistä ei vain kukaan ole sillä tavalla kiva, että heidän kanssaan olisi mukavaa olla. Jokaisella luokalla on esim. keskimäärin 7-10 tyttöä ja on aivan mahdollista, ettei siinä porukassa vain ole ketään symppistä tyyppiä. Hyvällä säkällä on, huonolla säkällä ei ole. Harvalla meistä on alakouluaikainen bestis tai edes kavereita sieltä elämänvaiheessa. Jossain kohtaa tilanne muuttuu. Tsemppiä lapsellesi ja sinulle äitinä tätä asiaa pähkäillessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Ei se rohkaisemalla parane. Ahdistuu vain enemmän. Kokee, että itsessä on vika.
Ei kai tuossa auta kuin ihan perinteisiä keinoja voi yrittää. Eli kutsua teille kotiin lapsia. Ikävä juttu tämä yksi tapaus, mutta tuollainen on marginaalista.
Yleensä eivät lapset varasta, riko jne.
Koulussa voi puhua opettajalle. Ehkä hänellä on näkemystä, miksi tyttö jää ulkopuolelle tai häntä suoraastaa kiusataan. En tarkoita, että tyttöäsi lähdettäisin ruotimaan periaatteella, että sussa vika.
Voi kuitenkin saada vinkkejä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Miten tästä voisi olla eri mieltä?
Tietenkään kaikista ei tarvitse tykätä eikä vapaa-ajalla tarvitse olla kaikkien kanssa. Tykkäätkö itse kaikista ihmisistä ja kutsut vastenmeilisimmän naapurinkin kahville?
Koulu on lapsen työpaikka. Siellä kohdellaan kaikkia asiallisesti tykkäsi tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Miten tästä voisi olla eri mieltä?
Tietenkään kaikista ei tarvitse tykätä eikä vapaa-ajalla tarvitse olla kaikkien kanssa. Tykkäätkö itse kaikista ihmisistä ja kutsut vastenmeilisimmän naapurinkin kahville?
Koulu on lapsen työpaikka. Siellä kohdellaan kaikkia asiallisesti tykkäsi tai ei.
Ihmettelen vaan suuresti miksi vanhempien pitää sellaisia asioita sanoa lapselleen... Ihan, kuin se olisi sitten hyväksyttävää jättää yksi ulkopuolelle ja kiusata, kun "äiti on sanonut".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myöskään altistaisi lasta noille koulukavereille, siellä lastasi pyöritetään jo noiden em.roolien kautta ulkopuolisena.Muista sanoa joka kerta lapsellesi, että vika ei ole hänessä vaan muiden osaamattomuudessa, heille sosiaaliset taidot sisältävät kiusaamisen hyväksymisen.
Sitäpaitsi eivät kaikki halua pyöriä porukoissa. Joillekin yhden kaverin seura kerrallaan on paras tilanne, joku haluaa olla aina osa isoa lössiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Miten tästä voisi olla eri mieltä?
Tietenkään kaikista ei tarvitse tykätä eikä vapaa-ajalla tarvitse olla kaikkien kanssa. Tykkäätkö itse kaikista ihmisistä ja kutsut vastenmeilisimmän naapurinkin kahville?
Koulu on lapsen työpaikka. Siellä kohdellaan kaikkia asiallisesti tykkäsi tai ei.
No mitä opetat lastasi sitten kutsumaan mukaan sen ei tykätyn, piinaamista vartenko? Ja kutsutko ap:n lasta vastemieliseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitko soittaa jollekin äidille? Mulle soitti yksi äiti että tytöt olivat sulkeneet hänen lapsen ulkopuolelle koska joku tyttö oli päättänyt ettei tämän yhden kanssa olla ja puhuin sitten lapseni kanssa joka alkoi heti tämän syrjityn kaveriksi koska tajusi tilanteen vakavuuden. Ystävyys on jatkunut tämän jälkeen jo monta vuotta ja ongelma poistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Miten tästä voisi olla eri mieltä?
Tietenkään kaikista ei tarvitse tykätä eikä vapaa-ajalla tarvitse olla kaikkien kanssa. Tykkäätkö itse kaikista ihmisistä ja kutsut vastenmeilisimmän naapurinkin kahville?
Koulu on lapsen työpaikka. Siellä kohdellaan kaikkia asiallisesti tykkäsi tai ei.
No mitä opetat lastasi sitten kutsumaan mukaan sen ei tykätyn, piinaamista vartenko? Ja kutsutko ap:n lasta vastemieliseksi?
Ei sitä tarvitsekaan mihinkään kutsua. Meillä saa kutsua lapsetkin juuri niitä, jotka haluavat synttäreille, Lintsille ja ihan vain kotiin leikkimään.
En kutsu ap:n lasta vastenmieliseksi. Ihme olkiukko tämä. Ylipäänsä en kutsu ketään vastenmieliseksi ainakaan lasten aikana.
Mikäli lapsella on konfliktia jonkun kanssa, niin pyrin ottamaan rakentavia näkökulmia esiin ja rohkaisen antamaan tälle lapselle mahdollisuuden tulla mukaan. Mutta en painosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se rohkaisemalla parane. Ahdistuu vain enemmän. Kokee, että itsessä on vika.
Ei kai tuossa auta kuin ihan perinteisiä keinoja voi yrittää. Eli kutsua teille kotiin lapsia. Ikävä juttu tämä yksi tapaus, mutta tuollainen on marginaalista.
Yleensä eivät lapset varasta, riko jne.
Koulussa voi puhua opettajalle. Ehkä hänellä on näkemystä, miksi tyttö jää ulkopuolelle tai häntä suoraastaa kiusataan. En tarkoita, että tyttöäsi lähdettäisin ruotimaan periaatteella, että sussa vika.
Voi kuitenkin saada vinkkejä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Opettajissa on eroja. Opettajakaan ei aina osaa nähdä kaikkia viritelmiä sosiaalisissa kuvioissa ja voi päätyä ohjaamaan tilannetta aivan väärin. Kolmasluokkalaiset tytöt osaavat pyörittää jo todella tehokkaasti tuota kuviota. Eikä opettajilla ole edes aina aikaa tuohon sosiaaliseen karttaan syventymiseen. Siltä minun korvaani kuulostaa tuo ”mukaan vaan”-kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Miten tästä voisi olla eri mieltä?
Tietenkään kaikista ei tarvitse tykätä eikä vapaa-ajalla tarvitse olla kaikkien kanssa. Tykkäätkö itse kaikista ihmisistä ja kutsut vastenmeilisimmän naapurinkin kahville?
Koulu on lapsen työpaikka. Siellä kohdellaan kaikkia asiallisesti tykkäsi tai ei.
No mitä opetat lastasi sitten kutsumaan mukaan sen ei tykätyn, piinaamista vartenko? Ja kutsutko ap:n lasta vastemieliseksi?
Ei sitä tarvitsekaan mihinkään kutsua. Meillä saa kutsua lapsetkin juuri niitä, jotka haluavat synttäreille, Lintsille ja ihan vain kotiin leikkimään.
En kutsu ap:n lasta vastenmieliseksi. Ihme olkiukko tämä. Ylipäänsä en kutsu ketään vastenmieliseksi ainakaan lasten aikana.
Mikäli lapsella on konfliktia jonkun kanssa, niin pyrin ottamaan rakentavia näkökulmia esiin ja rohkaisen antamaan tälle lapselle mahdollisuuden tulla mukaan. Mutta en painosta.
Mitäpä jos se sinun lapsesi mainostaa siellä koulussa lällätellen, että kutsuu synttäreille luokaltaan kaikki muut tytöt, paitsi Annin ja Ilonan, koska äiti on sanonut, ettei kaikkia tarvitse kutsua. Yleensä nämä syrjityt ovat niitä ujoja, hiljaisia ja herkkiä, jotka eivät vaan "sovi mukaan". Ja nämä tällaiset asiat eivät välttämättä tule edes äidin korviin, että pääsisit ottamaan niitä rakentavia näkökulmia esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kehotus on ihan yhtä tyhjän kanssa ja voi olla jopa vahingoksi. Minulle hoettiin sitä myös. Muutimme jatkuvasti ja en ole sellainen jonka on helppo tutustua uusiin ihmisiin, en tiennyt miten ja mihin porukkaan olisi fiksua "mennä mukaan".
Lähtisin ennemmin siitä, että lapsi löytäisi luonnollista kautta uusia sosiaalisia ympyröitä. Harrastuksista kai lähinnä.
Kiusaamisesta tieto opettajalle.
Itse olen ollut ujo ja hiljainen lapsena ja koin parhaaksi sen, että sain olla itsekseni. En edes kaivannut mitään porukkaa ympärilleni. Minua ei kiusattu eikä syrjitty, koska olin vain omissa oloissani. Koulun ulkopuolella kävin ratsastamassa ja pianotunneilla. Sitten vaan ystävystyin muutaman samanlaisen ujon ja hiljaisen kanssa, joiden kanssa sitten käytiin ratsastamassa, tehtiin läksyjä jne. Kyllähän sitä joskus vanhemmat patistivat, että mene mukaan ja tee sitä ja tätä, mutta en vain halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei ole oikein sanoa lapselle, että:”Mee rohkeesti vaan mukaan.” Entäs jos ei ole rohkea? Tai huomaa jo tilanteesta, ettei ne muut tule ottamaan mukaan eivätkä edes halua ottaa? Sehän on vain sosiaalista älykkyyttä. Lapsi osaa siis lukea ihmisiä ja tilanteita.
Koulu on lapsen työpaikka, jonne ei edes ole hakenut omasta tahdostaan. Siellä on kirjava kattaus erilaisia tyyppejä, joiden kanssa on pakko olla. Aikuinen voi irtisanoutua ikävästä työpaikasta, mutta entä lapsi?
Itse olen aina ollut ujo, ja ryhmiin liittyminen on hankalaa. Ei ole ollenkaan auttanut nuo äitinikin viljelemät kehotukset väkisin porukkaan liittymisistä. Onneksi uusissa porukoissa on usein sellaisia empaattisia ja mukavia, jotka ottavat mukaan. On sellaisiakin, joita ei vähempää voisi kiinnostaa.
Aloitin eräässä työpaikassa, jossa oli hyytävä ilmapiiri. Taukotilassa oli OIKEASTI aikuisia, jotka käänsivät selkänsä uudelle työkaverille ja jatkoivat juoruiluaan keskenään. Näiden joukkoon oli tosi vaikea mennä. Aikani yritin, mutta sitten päätin viettää taukoni mukavammin eli itsekseni kaupungilla. Kun edes kolmessa kuukaudessa ei näistä tutumpia tullut, vaihdoin työpaikkaa. Täällä on ihan eri meininki ja kivaa on!
Tsemppiä tilanteeseen! Sano tytöllesi, että pakko ei ole olla ja pyrkiä olemaan noiden ikävien ihmisten kanssa. Kivempia kavereita löytyy muualta. Vaikka harrastuksista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täälläkin joku av-mamma on mainostanut sitä, että hänen lapsensa ei tarvitse kaikista tykätä eikä kaikkien kanssa tarvitse olla... Se onkin hienoa, että sekopää kieroon kasvatettu mukula käyttää äidin sanomisia kiusaamiseen :) taitaa äiti olla ylpeä jälkikasvustaan.
Miten tästä voisi olla eri mieltä?
Tietenkään kaikista ei tarvitse tykätä eikä vapaa-ajalla tarvitse olla kaikkien kanssa. Tykkäätkö itse kaikista ihmisistä ja kutsut vastenmeilisimmän naapurinkin kahville?
Koulu on lapsen työpaikka. Siellä kohdellaan kaikkia asiallisesti tykkäsi tai ei.
No mitä opetat lastasi sitten kutsumaan mukaan sen ei tykätyn, piinaamista vartenko? Ja kutsutko ap:n lasta vastemieliseksi?
Ei sitä tarvitsekaan mihinkään kutsua. Meillä saa kutsua lapsetkin juuri niitä, jotka haluavat synttäreille, Lintsille ja ihan vain kotiin leikkimään.
En kutsu ap:n lasta vastenmieliseksi. Ihme olkiukko tämä. Ylipäänsä en kutsu ketään vastenmieliseksi ainakaan lasten aikana.
Mikäli lapsella on konfliktia jonkun kanssa, niin pyrin ottamaan rakentavia näkökulmia esiin ja rohkaisen antamaan tälle lapselle mahdollisuuden tulla mukaan. Mutta en painosta.
Mitäpä jos se sinun lapsesi mainostaa siellä koulussa lällätellen, että kutsuu synttäreille luokaltaan kaikki muut tytöt, paitsi Annin ja Ilonan, koska äiti on sanonut, ettei kaikkia tarvitse kutsua. Yleensä nämä syrjityt ovat niitä ujoja, hiljaisia ja herkkiä, jotka eivät vaan "sovi mukaan". Ja nämä tällaiset asiat eivät välttämättä tule edes äidin korviin, että pääsisit ottamaan niitä rakentavia näkökulmia esiin.
Ei tyttäreni ole noin tyhmä. Sitä paitsi ei kutsuta tuolla tavalla, että yksi tai kaksi jätetään ulkopuolelle. Yleensä tyttö kutsuu luokalta (ja päiväkodissa) viitisen lasta. Lisää tulee pihapiiristä ja harrastuksista.
Totta kai normaalit käytöstavat pitää olla. Pointti oli se, että kenenkään ei tarvitse vapaa-ajallaan olla ihmisen kanssa, jonka seuran kokee ikäväksi. Miksi lapsi olisi tässä eri asemassa kuin aikuinen?
Vietättekö paljonkin aikaa epämiellyttävien ihmisten kanssa vain siksi, että heillä olisi seuraa?
Kyllä tuota tapahtui jo 90-luvulla niin tyttö- sekä poikaporukoissa joissa pyörin lapsena. Lapset eivät vain osaa ilmaista ärsyyntymistään järkevään tapaan tai hoitaa sosiaalisia tilanteita oikein. Joku saattaa ärsyttää koska on ujo eikä ota osaa, jolloin muut joutuvat toimimaan jatkuvina viihdyttäjinä. Sen sijaan että alettaisi vaikka ottamaan tätä hiljaista kaveria huomioon kyselemällä ja jutustelemalla kuten aikuiset saattaisivat tehdä, yritetään hankkiutua eroon ja osoittaa julmalla tavalla ettei tätä haluta porukkaan norkoilemaan. Toisinaan on kyse siitä, että toiset lapset stressaantuvat uuden tyypin tulemisesta omaan porukkaan, kun ei voi olla enää niin rennosti tutussa seurassa. Joskus taas tulee "parempia" kavereita porukkaan mukaan ja näille täytyy vähän näyttää miten tärkeitä ovat ajamalla se ylimääräinen roikkuja pois. Lasten toiminnan takana on usein ihan looginen syy, mutta kehittymättömillä aivoillaan eivät vain osaa käsitellä sosiaalisia tilanteita järkevästi ja empaattisesti.
Tuossa pitäisi aikuisen tulla mukaan auttamaan lapsia käsittelemään monimutkaisia sosiaalisia tunteita, kun muut porukan lapset tunnistavat miksi uusi ujo tyyppi ärsyttää heitä niin paljon, on heidän paljon helpompi oppia pääsemään asian ylitse. Ei siitä tule mitään että käsketään vain lapsia ottamaan tämä Emmastiina mukaan leikkeihin koska täytyy.
Ap haluaako sinun lapsesi olla näiden kanssa? Jos hän viihtyykin mainiosti itsekseen eikä tarvitse mitään äidin rohkaisuja "mene mukaan" ja on mennyt sitten esimerkiksi tuonne uimaan vain siksi, että sinä olet rohkaissut eikä siksi, että on halunnut viettää aikaa näiden kiusaajien kanssa? Kannattaa miettiä jotain koulun ulkopuolisia harrastuksia, jota kautta voisi tulla samanhenkisiä kavereita. Ujo ja hiljainen lapsi ei välttämättä halua mitään energistä ja äänekästä porukkaa ympärilleen.
Onko lapsella harrastuksia koulun jälkeen? Mistä asioista hän on kiinnostunut?
Oletko sinä ap ollut ujo ja hiljainen lapsi? Kun mainitsit tuon, että sinun lapsuudessa kuljettiin isoissa porukoissa... Oliko siellä porukassa kaikki mukana vai oliko niitäkin, jotka jäivät syrjään porukasta?
Alue: Aihe vapaa
Toi on kiusaamista. Sitä ihan perinteistä joukon ulkopuolelle sulkemista mitä lapset osaa taustasta riippumatta jo päiväkoti-iässä.
Sun lapsi joutuu kokemaan aika karmeita asioita. Kaipaisi varmaan psyykkistä tukea enemmän kuin helponnokkelia kehotuksia. Älä altista lastasi vapaa-ajalla noille tyttösakeille, vaan kutsukaa niitä kaverustuneita yksi kerrallaan johonkin erityisen kivaan, ainakin kunnes alkaa luottamusta syntymään.
"Mene rohkeasti mukaan" on kyllä typerästi sanottu, vastauksena kysymykseesi. Sama kun joku sanoisi sulle aikuiselle että puhu rohkeasti vaan kiinaa (ei päde jos olet oikeasti opiskellut kiinaa) tai mene rohkeasti vaan suomen presidentiksi. Ihminen olisi tehnyt sen jo, jos se olisi niin helppoa.