Onko muita, joiden mies ei ikinä naura teidän jutuille?
Ei ikinä, korkeintaan hymyilee, hymähtää. En ole ikinä saanut miestä nauramaan ihan tosissaan.
Nauretaan kyllä hullun lailla ystävien kanssa, mutta mies ei koskaan ole nauranut seurassani.
Se on ruvennut tuntumaan oudolta ja pahalta.
Muutoinkin homma on ruvennut menemään siihen, että hän mieluummin selaa puhelintaan ja on kuuntelevinaan mitä puhun. Ynähtelee vastaukseksi jotain epämääräistä.
Siitä on kuitenkin tarkka, että minä kuuntelen mitä hän puhuu.
Kommentit (30)
Itselläni vieläpä niin, että kun joku muu kertoo saman asian, niin se onkin hulvattoman hauska.
Nauraako mies muitten jutuille vai onko hän vain luonteeltaan sellainen ettei saa mitään naurukohtauksia?
Ei naura jutuilleni, mutta minulle kyllä nauraa. :(
Mun ex-puolisolla on tapana käyttää hyvin sarkastista huumoria tilanteeseen sopimattomasti. Esimerkiksi vakavassa keskustelussa vaikkapa lasten ruokailuun liittyen hän saattaa kommentoida omaa kannanottoani siihen tyyliin, että laitetaan hiekkaa ja pikkukiviä puuron sekaan, naama pokerilla. Sitten suivaantuu, jos en pidä sutkausta hauskana ja syyttää huumorintajuttomuudesta, vaikka tosiasiassa kyseessä on lähinnä halventava ja vähättelevä asenne, mikä ärsyttää, eikä huvita. Mutta silloin olen huumorintajuton hölmö.
Nauraa kyllä. Kertoo kuinka töissä on ollut niin hauskaa, että on nauranut vedet silmissä. Nauraa niille jutuille vielä kotonakin, kun kertoo niistä.
Mulla on ihan hauskaa ystävien ja sukulaisten kanssa ja vaikka oltaisiin joukossa ja muut nauraa jollekin asialle mitä olen kertonut, hän on ihan pokka naamalla, jopa ärtyneen oloinen.
Mies nauraa kylä mun jutuille, mutta ei niin paljon kuin muut nauravat. Mies lähinnä yeensä ihastelee että miten taas löysinkin tuollaisen näkökulman/sanaleikin tuohon väliin, ja unohtaa nauraa kun on niin haltioitunut älykkyydestäni.
Naiset eivät vain ole hauskoja, usein naisten "huumorin" kuuntelu aiheuttaa vain vaivaantuneisuutta miehissä.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni vieläpä niin, että kun joku muu kertoo saman asian, niin se onkin hulvattoman hauska.
Voi kyllä, tämä... Tai kerron hänelle vaikkapa lukeneeni jostakin kiinnostavasta asiasta ja häntä ei kiinnosta tippaakaan, pitää älyttömänä hömpötyksenä. Sitten hän kuitenkin parin päivän päästä tulee innostuneena selittämään, että Pena kertoi hänelle tällaista ja huhhuh, voitko uskoa! Ja kyse on samasta jutusta...
Siitä lähtien hymy hyytyi, kun muija alkoi pi llulla kiristämään tai muuten vaan pihtaamaan...
Vierailija kirjoitti:
Siitä lähtien hymy hyytyi, kun muija alkoi pi llulla kiristämään tai muuten vaan pihtaamaan...
Vai kenties silloin, kun naista alkoi pitää itsestäänselvyytenä, eikä enää jaksanut esittää kunnioittavansa tätä?
Nauraa joskus. Elämä on lakannut olemasta niin kovin vitsikästä.
Vierailija kirjoitti:
Nauraa kyllä. Kertoo kuinka töissä on ollut niin hauskaa, että on nauranut vedet silmissä. Nauraa niille jutuille vielä kotonakin, kun kertoo niistä.
Mulla on ihan hauskaa ystävien ja sukulaisten kanssa ja vaikka oltaisiin joukossa ja muut nauraa jollekin asialle mitä olen kertonut, hän on ihan pokka naamalla, jopa ärtyneen oloinen.
Ja tämä siis ap.
Eli siis nauraa kyllä muille, mutta ei ikinä minun kanssa tai mun jutuille.
Naiset eivät yleensä ole hauskoja. Ihan normi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni vieläpä niin, että kun joku muu kertoo saman asian, niin se onkin hulvattoman hauska.
Voi kyllä, tämä... Tai kerron hänelle vaikkapa lukeneeni jostakin kiinnostavasta asiasta ja häntä ei kiinnosta tippaakaan, pitää älyttömänä hömpötyksenä. Sitten hän kuitenkin parin päivän päästä tulee innostuneena selittämään, että Pena kertoi hänelle tällaista ja huhhuh, voitko uskoa! Ja kyse on samasta jutusta...
Mun jutut, tai mun lukemat jutut harvemmin kiinnostaa. Tällöin juuri ottaa puhelimen käteen ja rupeaa sitä selamaan tylsistyneen näköisenä.
Yleensä vastaus on, että ai facestako taas luit. Ja keskustelu loppuu siihen. Poistuin facestakin tästä syystä. Eipä ole enää sitä naljailtavana. Ja ei, ei ollut facesta.
Nauraa kyllä jutuilleni usein, enemmän kuin minä hänen jutuilleen. Mies myös välillä "omii" jonkin keksimäni jutun tai vitsin ja kertoo sitä sitten eteenpäin omanaan :D Tämä on vähän ärsyttävää kun mielestäni voisi ihan hyvin lisätä siihen että "Maijalta kuulin" tms.
Vierailija kirjoitti:
Siitä lähtien hymy hyytyi, kun muija alkoi pi llulla kiristämään tai muuten vaan pihtaamaan...
No en ole pihdannut, ihan olen koittanut pitää miehen onnellisena ja tyytyväisenä. Nyt rupeaa vähän kyllästyttämään. Saattaa olla, että menee reidet yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät yleensä ole hauskoja. Ihan normi juttu.
Ja naisten juttuja voi olla kuuntelematta, kun ei kiinnosta?
Ap kuulostaa ikävä kyllä siltä, että miehesi halveksii ja väheksyy sinua.
Vierailija kirjoitti:
Mies nauraa kylä mun jutuille, mutta ei niin paljon kuin muut nauravat. Mies lähinnä yeensä ihastelee että miten taas löysinkin tuollaisen näkökulman/sanaleikin tuohon väliin, ja unohtaa nauraa kun on niin haltioitunut älykkyydestäni.
Kuulostaa ihanalta. Mua yleensä vaan katsotaan kyllästyneen näköisenä ja vähän vihaisesti, niin että sekoan sanoissani ja yleensä nykyään jätän hyvänkin jutun kesken kun en kehtaa kertoa loppuun.
Olen oppinut olemaan hiljaa. Ja kyllä, tunnustan, että varmasti mulla ollut huonommat jutut kuin mitä olen kuvitellut. Tiedän olevani vähän tyhmä.
Se on hyvä tietysti, että mies keskeyttää, kun puhun typeriä, ei sillä. Mutta voisi joskus edes naureskella.
Juttusi ovat tylsiä. Ehkä pidät pieruhuumorista ja miehesi lämpenee älykkäille jutuille tai toisinpäin.