Onko asepalveluksen suorittaminen terveysriskien arvoista?
Miettivätkö asepalvelukseen menevät ollenkaan sisäilmaongelmia ja niistä koituvia jopa pysyviä sairauksia? Lisäksi armeijaolosuhteissa sairastuu helposti eri virusinfektioihin, jotka voivat pahentua sydänlihastulehduksiksi (päivän HS). Tähän vielä palveluksen suorittamisen vaihtoehtoiskustannukset (6-12kk palkka, opiskelun viivästyminen).
Aika paljon löytyy negatiivisia asioita ja riskejä, mutta näemmä moni haluaa mennä palvelukseen. Eli ilmeisesti hyödyt voittavat haitat vai onko kenties niin, että ei mietitä asioita loppuun asti?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
No ei ole muutenkaan suorittamisen arvoinen. Sinne mennään tapakulttuurin vuoksi. Jos mies ei mene, niin joutuu keksimään hyvän selityksen sille.
Onko selitys muita varten vai itseään varten?
ei, ja fyysiset sairaudet on se pienin ongelma. Yksilön alistamista jonkun muun alle ehdoilla joita ei löydy mistään työpaikasta on sekin varsin haitallista. Jos on sairas voi itse olla sairas, vaikka maksaen lomapäivinä jos ei muuten.
Armeijassa pakotetaan juoksemaan litimärissä vaatteissa kun terveys on muutenkin heikolla.
Selittänee varmaan aika ison osan nuorten miesten itsemurhista.
Vierailija kirjoitti:
ei, ja fyysiset sairaudet on se pienin ongelma. Yksilön alistamista jonkun muun alle ehdoilla joita ei löydy mistään työpaikasta on sekin varsin haitallista. Jos on sairas voi itse olla sairas, vaikka maksaen lomapäivinä jos ei muuten.
Armeijassa pakotetaan juoksemaan litimärissä vaatteissa kun terveys on muutenkin heikolla.Selittänee varmaan aika ison osan nuorten miesten itsemurhista.
Itse kävin armeijan vuonna 1987. Silloin simputus oli vielä sallittua, palveluksen kesto oli minimissään 8 kk ja lomille pääsi joka kolmas viikonloppu (matkasin junalla kotiin pääkaupunkiseudulle).
Nykyarmeija on helpottunut huomattavasti 30 vuoden takaisista ajoista.
Itselleni sattui sellainenkin terveysriski, että meinasin saada rynnäkkökiväärin luodin kallooni :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei, ja fyysiset sairaudet on se pienin ongelma. Yksilön alistamista jonkun muun alle ehdoilla joita ei löydy mistään työpaikasta on sekin varsin haitallista. Jos on sairas voi itse olla sairas, vaikka maksaen lomapäivinä jos ei muuten.
Armeijassa pakotetaan juoksemaan litimärissä vaatteissa kun terveys on muutenkin heikolla.Selittänee varmaan aika ison osan nuorten miesten itsemurhista.
Itse kävin armeijan vuonna 1987. Silloin simputus oli vielä sallittua, palveluksen kesto oli minimissään 8 kk ja lomille pääsi joka kolmas viikonloppu (matkasin junalla kotiin pääkaupunkiseudulle).
Nykyarmeija on helpottunut huomattavasti 30 vuoden takaisista ajoista.
Itselleni sattui sellainenkin terveysriski, että meinasin saada rynnäkkökiväärin luodin kallooni :)
Ja siis Vaasasta asti tulin lomille... (unohtui äsken).
Jokainen arvioi henkilökohtaisesti plussat ja miinukset, mutta omakohtainen kokemus on, että palvelusturvallisuus on yleisesti ottaen erittäin hyvä, sairaudet otetaan vakavasti ja vaarallisiin tilanteisiin on tiukat turvallisuusmääräykset. Sairaana ei olla palveluksessa ja päästään pipit lähetetään kotiin. Pumpulissa elämistä armeija ei ole: kun on aamusta iltaan toimintaa, niin välillä väkisinkin sattuu ja tapahtuu.
No ei ole muutenkaan suorittamisen arvoinen. Sinne mennään tapakulttuurin vuoksi. Jos mies ei mene, niin joutuu keksimään hyvän selityksen sille.