Vaativa työkaveri, jonka kanssa työskentelyä stressaan aina, vaikka olen ihan hyvä ja osaava
omissa tehtävissäni. Kuitenkin aina sellainen paine päässä, että vähän jännittää, jos pitää tehdä töitä yhdessä. Ensi viikolla on taas yksi sellainen päivä ja vähän jo ahdistaa ja käyn päässäni läpi työtehtäviä, että suoriutuisin mahdollisimman hyvin.
Kommentit (12)
Mulle on sanottu, että olen tuollainen vaativa. Kuitenkin itse koen, että siedän koko ajan muilta ala-arvoista työnvälttelyä ja surkeita suorituksia tilanteissa, joissa ihan samalla vaivalla voisi tehdä homman kunnollakin. Ja että siedän sitä vielä kauniisti ja mitään sanomatta. Mut ilmeisesti pelkästään se, että siinä vieressä teen samaa juttua samassa ajassa paremmin, on joidenkin mielestä liian intimidoivaa.
Hän ei tuo sanallisesti vaativuutta esiin, mutta hän on hieman kärsimättömän oloinen, jos työnteko ei ole sujuvaa, äänensävystä voi huomata. Kadehdin kovasti työkavereitani, jotka voivat olla stressaamatta ja mennä töihin minä tahansa päivänä rennosti ja ottaa vain päivän vastaan ja olla välittämättä, jos tehtävät ei etene täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on sanottu, että olen tuollainen vaativa. Kuitenkin itse koen, että siedän koko ajan muilta ala-arvoista työnvälttelyä ja surkeita suorituksia tilanteissa, joissa ihan samalla vaivalla voisi tehdä homman kunnollakin. Ja että siedän sitä vielä kauniisti ja mitään sanomatta. Mut ilmeisesti pelkästään se, että siinä vieressä teen samaa juttua samassa ajassa paremmin, on joidenkin mielestä liian intimidoivaa.
Hih, hyvä päätös humblebragille.
Mitä piilokerskailua on siinä, että jännittää työkaveria ja työkaverin kanssa työskentelyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on sanottu, että olen tuollainen vaativa. Kuitenkin itse koen, että siedän koko ajan muilta ala-arvoista työnvälttelyä ja surkeita suorituksia tilanteissa, joissa ihan samalla vaivalla voisi tehdä homman kunnollakin. Ja että siedän sitä vielä kauniisti ja mitään sanomatta. Mut ilmeisesti pelkästään se, että siinä vieressä teen samaa juttua samassa ajassa paremmin, on joidenkin mielestä liian intimidoivaa.
Hih, hyvä päätös humblebragille.
No joo, vois toi olla humblebragkin, mutta tarkoitin sen kertomaan aapeelle, että hänen työkaverinsa ei todennäköisesti tarkoita pahaa eikä halua arvostella häntä, vaan arvostelu syntyy aapeen omassa päässä ja omassa vertailussa. Hänen pitäisi uskoa omaan osaamiseensa ja siihen, että se kehittyy.
Voi ei, taidan itse olla tuollainen vaativa. Teen työni hyvin enkä siedä ilmiselviä virheitä joissa kestää 2 sek korjata jäljet. Tosiaankin miksi räpeltää jos hommat voi tehdä hyvin ihan samassa ajassa?
Viime viikolla piti työskennellä yhdessä hitaan kollegan kanssa. Istuimme hänen tietokoneellaan ja oli kivuliasta katsoa miten hän ei löydä ammattiohjelman oikeita valikkoja ja klikkailee hiirellä ympäriinsä samalla sotkien työn alla olleen dokumentin (tyyliin raahaa tekstinpätkiä ympäriinsä, poistaa osia, kopioi toisia, ja jättää kaiken puolitiehen jolloin osa tekstistä puuttui ja toiset olivat triplana ympäri sivua). Toisen kokouksen lopuksi sanoi "joo meidän pitäis suunnitella kokous jossa tarkastetaan lopputulos ja käydään matskut yhdessä läpi yksityiskohtia myöden". Ja kokous jossa tuolla hetkellä istuttiin oli tosiaankin se viimeinen tsekkaushetki ko. projektille, 3 tuntia ennen deadlinea. Aargh!
Jännitys kertoo epävarmuudesta, ei ole mikään ylpeyden aihe. Etenkin, jos joku työkaveri saa epävarmuutta tuntemaan. Aika säälittävää pikemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on sanottu, että olen tuollainen vaativa. Kuitenkin itse koen, että siedän koko ajan muilta ala-arvoista työnvälttelyä ja surkeita suorituksia tilanteissa, joissa ihan samalla vaivalla voisi tehdä homman kunnollakin. Ja että siedän sitä vielä kauniisti ja mitään sanomatta. Mut ilmeisesti pelkästään se, että siinä vieressä teen samaa juttua samassa ajassa paremmin, on joidenkin mielestä liian intimidoivaa.
Toivottavasti kuitenkin ymmärrät, että hyvä itsetunto ja itseriittoisuus ei tee sinusta yhtään parempaa työntekijää kuin muut, vaikka kuvittelet niin omassa päässäsi. Tuollaisia on nähty, ja eipä se työnjälki ole niin paljon parempaa. Kukaan vaan ei uskalla sanoa teille, koska luonteennekin on niin vaativa ja päällekäyvä. Lomienne aikana yhtäkkiä kaikki pystyvät rentoutumaan ja ilmapiiri paranee.
Tunnistan, että minutkin saatetaan kokea vaativaksi henkilöksi. Olen työssä, jossa joudun kommentoimaan toisten työtä ja tarvittaessa korjauttamaan ja teettämään sitä uudestaan. Toiset eivät ymmärrä asioita vaikka parhaan kykyni mukaan yritän rautalangasta niitä vääntää. Osalla on riittämätön perehdytys ja liian vähäinen kokemus tehtäviensä vaativuuteen nähden. En ole kuitenkaan heidän esimies enkä vastuussa heidän perehdyttämisestään. Kun tähän vielä yhdistetään huono kirjallinen ulosanti, niin työn jälki ei ole aina katseenkestävää. Yritän aina olla kohtelias ja neuvoa ja antaa konkreettisia ohjeita, miten edetä, mutta varmasti joku herkkä loukkaantuu tai stressaantuu. Vaakakupissa on sitten se, mihin huono työ johtaa ja siitä myöhemmin tuleva palaute esim asiakkailta.
Toivottavasti työpaikkojen esimiehet puuttuvat tähän kuvioon. Ei yksi kaiken osaajaksi itsensä mieltävä työntekijä voi eikä saa päsmätä työpaikalla ja ohjata kollegoita. Vaikka kuinka kuvittelisi olevansa oleellisen tärkeä tekijä. Vain työnjohto voi niin tehdä.
Miten vaativuus ilmenee?