Kosisinko avomiestäni karkauspäivän kunniaksi?
Yhdessä ollaan oltu kohta viisi vuotta, ja suhde on kaikin puolin loistava. Rakastan ihanaa miestäni kuin hullu puuroa ja hän minua.
Avioliitosta ollaan puhuttu jo jokusen vuoden ajan, ja yhteisymmärryksessä ollaan sen suhteen, että naimisiin mennään; kyse on vaan siitä koska. Olemme olleet myös sitä mieltä, että haluamme kunnon hääjuhlan, sitten kun niitä häitä juhlitaan. Olen opiskellut koko yhdessä olomme ajan, joten talous on ollut aika tiukoilla. Se on ehkä pääsyy, miksi naimisiinmenon kanssa ei ole kiirehditty. Nyt olen kuitenkin vastavalmistunut ja työllistynyt, ja elämä alkaa olla sellaisissa vakaissa uomissa. Avioliittoa ja sitä hääjuhlaa voisi alkaa suunnitella ihan tosissaan.
Olen aika romantikko, ja olen sanonut miehelle, että haluan tulla kosituksi. Vaikka naimisiin menosta on puhuttu, haluan, että se päätös " virallistetaan" kunnon kosinnalla. Viime aikoina puhetta kosinnasta on ollut ilmassa enemmänkin. Mies on sanonut, että " hänpä kosii, kun sitä kaikkein vähiten odotan" .
Nyt olen pari viikkoa puntaroinut, että mitäpä, jos minä repäisenkin huomenna ja kosin (jotain, mitä mies kaikkein vähiten odottaa!). Sormukset valitsisimme tietty yhdessä, joten sellaista ei tarvitsisi valmiina olla. Olen muutaman päivän pohtinut tätä ihan vakavissaan, sekä sitä, mitä romanttista ja erikoista keksisin huomiselle, jos ihan oikeasti toteutan mielitekoni. Lapsi on menossa hoitoon joka tapauksessa huomenna, ja minulla on vielä kaiken lisäksi vapaapäivä, joten voisin kehitellä ihan mitä vaan päivän aikana kun mies on töissä.
Mielipiteitä? Ehdotuksia? Rohkaisua? Vai pitäisikö kuitenkin odottaa sitä perinteistä, miehen puolelta tulevaa kosintaa?
Kommentit (19)
Minkälaiset kosintarituaalit olit kakkonen suunnitellut? Vinkkejä?
ap
Pelkään että ei vastaakaan myöntävästi.
Mutta niitä kosintavinkkejä myös kaipaisin, ja vinkkejä miten selviytyä jos tulee kieltävä vastaus.
jos ois väkeä linjoilla...
Kositteko?
ja jos, niin suostuiko?
Mulla molempiin vastaus KYLLÄ! =) Tulipa vähän jännitystä tähänkin iltaan.
-9-
Lähinnä siksi, että mies sanonut myös kosivansa kun sitä vähiten odotan. Luulen, että oma karkauspäivän kosintani ei tuottaisi iloa... Päinvastoin mies voisi jopa suuttua.
Tosiaan tuli jännitystä tähän iltaan ;-) Mulla oli maha ihan kuralla koko päivän - romanttista :D
Elokuussa sitten varsinaiset juhlat =)
olin raskaana joten laitoin kosintakirstuun (pieni tiimarin laatikko) pienen pienet sukat, sydänsukaan, pienen skumppapullon, sydän magneetin jääkaapin oveen, pieni ruusu, ja tein kortin. ja sitten sinne pohjalle pehmeetä plyyssikangasta jotta jos pakit ois saanut niin kangasnäyte ois ollu valmiina :)
Oli siellä jotain muutakin mutta en muista 4 vuoden taakse niin hyvin.
Paas nyt kosien! Kynttilät pöydälle, hempeetä musiikkia, parhaat alusvaatteet ja joku ihana pieni suolainen (sushi tms) ja sitten vaan kirstu esiin.
Mullakin kädet lopulta tärisi, vaikka huumorilla olin liikkeellä:P
Päivää ei vielä meillä lyöty lukkoon, tänä vuonna kai kuitenkin.
olin valmistellut puheenkin tyyliin
- tiedät varmaan hyvin mikä päivä tänään on ja minä olen vanhojen tapojen ja perinteiden kannattaja ja en halua olla enää vanhapiika joten rakkaani, saanen pyytää siviilisäädyn muutosta -
Mut surku, kumpikaan ei koskinut... Asiasta vaan päätettiin, et mennään käymään kirkkoherranvirastos ja varataan kirkko, kun on vapaata. Jotain muuta olisin kyl toivonut, tääkin päätös varmaan johtui osittain mun omasta " painostuksesta" . Ja turvasta tuolle pikkuvesselille..
Naimisiinmenosta ollaan puhuttu, mutta ajankohta on ollut ihan auki. Jos nyt saisi sitten sen lyötyä lukkoon ;)
vaan meneekö pupu pöksyyn viime hetkellä?
Menee vakavaksi jos tulee pakit; kai siihenkin joku syy on ja tiedän ainakin pahoittavani mieleni.
Ja entä jos loukkaan miestä tunkemalla hänen reviirilleen(kosinta)?
Huh! Painetta pukkaa, vaikka ihan huumorilla aluksi olin matkassa!
No, se ei pelaa, joka pelkää, pitäkää peukkuja!
Meillä ei niin perinteistä välitetä, ettäkö tarvitsisi jännittää, että tunkeudun miehen reviirille tms.
Pakit kyllä hermostuttavat. Vaikka tiedän, että kyse on ajankohdasta, lähinnä siis " ei vielä" pakeista, mutta ehkä pahoitan mieleni silti.
Ajattelin ostaa pullollisen viiniä illaksi, mutta muuta en oikein keksi... Mitään kovin mahtipontista en halua. Se ei sovellu meille kummallekaan.
ja teen voileipiä/salaattia tms. Teen niitä monesti iltaisin muutenkin.. nyt jotain miehen lempparia;)
Sitten vaan lonkalta kysäisen että mites....
Ei siis juhlallisuuksia meillekään.
Jos vastaus on myönteinen (HUI!!!), toivoisin vain kahdenkesksen (+todistajat) toimituksen maistraatissa. Juhlat ei ole meidän juttu, eikä pääpointti muutenkaan tässä asiassa.
-9-
vein kivaan, yhteiseen paikkaan ja polvistuin.
Lapset nukkui autossa... =)
oltiin oltu yhdessä jo 13 vuotta ja puhuttu naimisiin menosta.
mutta mun mieheni on sellaista sorttia, että puheeksi olis jääny jos itse en olis ottanu ohjia käsiin!
eli kesällä meillä on 4v hääpäivä! =)
rohkeesti kaikki vaan kosimaan!!
Me haluamme kyllä hiukan juhlistaa, mutta hyvin pienimuotoisesti ja ihan vain läheisten kera.
Ihana tuo 12:n tarina <3 :)
näin siis naimisiinmenosta puhutaan yhdessä ja päätetään usein samalla se päiväkin...
ei siis kovin " romanttista" ... =(
musta on kiva kun kosinnasta kysyttäessä saan kunnian kertoa, että se olin minä, ja oikein polvillani!
-12-
Vääntäisin jonkun hiukan huumorisävytteisen anomuksen perusteluineen (perustelut tyyliin " 1. rakastan sinua, 2. rakastan sinua, 3. rakastan sinua..." ). Loppuun rasti ruutuun kohta suostumuksesta ja allekirjoitus :D
Sen voi sitten näyttää vaikka lapsenlapsille ;)
mua kosastiin tänään. ei tarvi huomenna itse.
Naimisiin mentiin siitä 2 viikon päästä maistraatissa... että näin kävi.
Pistä kosien vaan, pääsette suunnitelemaan heti vaikka kesähäitä!