Voitin oikeudessa mutta
silti on yhtä kamala olo kuin ennenkin. Ihan pikkuisen hetken olin helpottunut lopputuloksesta mutta siihen jäi. Mieskin ihmettelee, kun en yhtään iloitse asiasta. Kai mussa on jotain vikaa.
Kommentit (7)
Miksi sitten et ole iloinen?
Tehtiinkö sinulle jotain pahaa, mutta tekijä ei ollut pahoillaan?
Vai olitko syytettynä jostain ja podet huonoa omatuntoa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten et ole iloinen?
Tehtiinkö sinulle jotain pahaa, mutta tekijä ei ollut pahoillaan?
Vai olitko syytettynä jostain ja podet huonoa omatuntoa?
Minä olin asianomistaja (raiskaus). Ja ei, tekijä ei ollut lainkaan pahoillaan, valehteli niin räikeästi oikeudessa että ei siinä voinut muuta kuin pudistaa päätään. Todisteetkin olivat niin selvät, ettei syyllisyydestä ollut epäilystäkään.
En tiedä, luulisi tosiaan että suorastaan hyppisin riemusta, sain oikeutta, mutta ei.
-ap-
Onneksi olkoon, että voitit. Nyt sun kannattaa tutustua anteeksiantoharjoituksiin. Se ääliö ei tietenkään ansaitse anteeksiantoa, mutta sinä ansaitset sen, että pääset irti asiasta.
Lue vaikka kirja Tuulikki Saaristo: Taikasanat, eli miksi antaisin anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten et ole iloinen?
Tehtiinkö sinulle jotain pahaa, mutta tekijä ei ollut pahoillaan?
Vai olitko syytettynä jostain ja podet huonoa omatuntoa?
Minä olin asianomistaja (raiskaus). Ja ei, tekijä ei ollut lainkaan pahoillaan, valehteli niin räikeästi oikeudessa että ei siinä voinut muuta kuin pudistaa päätään. Todisteetkin olivat niin selvät, ettei syyllisyydestä ollut epäilystäkään.
En tiedä, luulisi tosiaan että suorastaan hyppisin riemusta, sain oikeutta, mutta ei.
-ap-
Kauhea kokemus, jättää tietenkin jäljet ihmiseen. Kukaan ei voi odottaa, että olisit iloinen oikeudenkäynnistä huolimatta. Mutta olisiko olo vielä huonompi, jos oikeudenkäyntiä ei olisi ollut?
Aha