Lapsi oppii aiemmin kirjoittamaan kuin lukemaan - tavallista?
Meillä näin taitaa olla käymässä. Vähän alle 5-vuotias poika on ollut jo vuoden kovin kiinnostunut kirjaimista ja numeroista. Kertoo mielellään millä kirjaimella mikäkin sana alkaa, tunnistaa useita tuttuja sanoja, piirrellyt mielellään kirjaimia, osaa kirjoittaa oman ja perheenjäsenten nimet, tunnistaa tarhakavereiden nimet. Lukea ei kuitenkaan osaa
Nyt on sitten alkanut kirjoittaa viestilappuja ja kirjeitä. Siinä ei liene mitään yllättävää, häntä vain kiehtoo ajatus viestin jättämisestä ja siitä, että on yleensä mahdollista välittää tietoa olematta itse paikalla. Hieman yllättävää on minusta kuitenkin se, että hänen kirjoituksessaan on itse asiassa enemmän asioita oikein kuin ei. Paljon kirjaimia peilikuvina, samoin sanoja, joskus kokonaisia rivejä, kirjoitus foneettista, kirjaimia puuttuu ja väärässä järjestyksessä jne. mutta yllättävää minusta on, että lähes jokainen sana alkaa oikealla kirjaimella, kirjaintan määrä on oikea ja ne ovat suurimmaksi osaksi oikeita ja pienen pohtimisen jälkeen pystyn ymmärtämään kirjoitusta kysymätä pojalta itseltään, mitä viestissä lukee.
Onko kuinka tavallista, että kirjoittaminen on näin paljon lukemista edellä? Jotenkin sitä on aina kuvitellut, että lapsi oppisi ensin sanojen kopioimisen, sitten tunnistamisen, lukemisen ja vasta sen jälkeen ei-kopioivan kirjoittamisen. Pojan viestit ovat sisällöltään sellaisia, että suurin osa käyttämistään sanoista on sellaisia, joita ei tunnista kirjoitetusta tekstistä ja joita ei näin ollen voi kopioida. Missä järjestyksessä teillä muilla on tämä luku- ja kirjoitustaidon varhaisvaihe edennyt?
Kommentit (21)
ihmettelin joskus kun kirjoitti esim. porkkanan ihan oikein vaikkei osannut lukea.
Tapa oli äitini kertoman mukaan juuri samanlainen kuin pojallasi. Foneettista kirjoitusta, mutta suurin osa oikein ja viestit/kirjeet luettavia.
Opin kirjoittamaan tasan 6-vuotiaana ja lukemaan muutamaa kuukautta myöhemmin.
He kirjoittivat kirjoituskoneella, joten kirjaimet ovat oikein päin, mutta äänteitä on toki jäänyt välistä yms. Ovat kuitenkin ihan luettavia ja ymmärrettäviä viestejä. Itse opin toisin päin 5-vuotiaana.
- no joitakin lyhyitä sanoja luki hitaasti jo sitä ennen - mutta vasta nyt voi sanoa, että hän OSAA lukea, sanan kuin sanan. Omaa nimeään hän on kirjoittanut jo pari vuotta.
4-vuotiaana hän kirjoitti jo oikein hyvin, muovisilla leikkikirjaimilla osasi kirjoittaa sanoja, mitä pyydettiin. Siis itse tunnisti sanoista äänteet eikä niin, että olisi sanottu, mikä kirjain seuraavaksi tulee (tätä olisi kuitenkin joku kohta ehdottanut). Silti hän ei tuossa vaiheessa vielä lukenut. Lukemaan hän oppi muutamaa kuukautta myöhemmin, 4-vuotiaana senkin. Meidän esikoispoika oppi lukemaan 3-vuotiaana ja saman tien kirjoittamaan.
nykykäsityksen mukaan lukeminen opitaan kirjoittamalla eikä päinvastoin, ainakin se on helpompaa niin päin. Vaikka aika yhtäaikaisia taitoja ne ovat - lukemisen oppiminen on vain yleensä pidempi prosessi ja kirjoittamisen taidon kehittyminen edistää sitä lukemista samalla. Meillä tyttö oppi ensin kirjoittamaan ja noin puolen vuoden sisällä luki sit sujuvasti. Ensin kirjoitti tuttuja sanoja sanelun perusteella ja sit oppi vähitellen kirjoittamaan mitä halusi. Toki edelleen tulee niitä kaksoiskirjainvirheitä, kun ei ole kumpaankaan taitoon saanut opetusta eli on vasta eskari. Kirjoitti 5v ja luki eskariin mennessä.
Nyt kun sitä ajattelee, niin ihan hyvinhän sen voi tuon oivalluksen jälkeen noinkin päin tehdä. Ehkä osalle on helpompi miettiä asiaa niin päin, että äänteelle on olemassa merkki ja niitä voi laittaa peräkkäin kuin että merkkiä vastaa äänne ja niistä äänteistä muodostuu sana.
Vierailija:
4-vuotiaana hän kirjoitti jo oikein hyvin, muovisilla leikkikirjaimilla osasi kirjoittaa sanoja, mitä pyydettiin. Siis itse tunnisti sanoista äänteet eikä niin, että olisi sanottu, mikä kirjain seuraavaksi tulee (tätä olisi kuitenkin joku kohta ehdottanut). Silti hän ei tuossa vaiheessa vielä lukenut. .
Fletch:
Kertoo mielellään millä kirjaimella mikäkin sana alkaa, tunnistaa useita tuttuja sanoja, piirrellyt mielellään kirjaimia, osaa kirjoittaa oman ja perheenjäsenten nimet, tunnistaa tarhakavereiden nimet. Lukea ei kuitenkaan osaaPaljon kirjaimia peilikuvina, samoin sanoja, joskus kokonaisia rivejä, kirjoitus foneettista, kirjaimia puuttuu ja väärässä järjestyksessä jne. mutta yllättävää minusta on, että lähes jokainen sana alkaa oikealla kirjaimella, kirjaintan määrä on oikea ja ne ovat suurimmaksi osaksi oikeita ja pienen pohtimisen jälkeen pystyn ymmärtämään kirjoitusta kysymätä pojalta itseltään, mitä viestissä lukee.
Tyttäreni esitteli 4,5-vuotiaana itsekirjoitetun joulupukin toivelistan, josta hyvin kävi selville mitä toivottiin:-)
Eikä tosiaan osannut lukea, paitsi juuri tarhakavereiden nimiä tms., ja osasi periaatteessa liuuttaa sanoja tyyliin p-o-l-k-u-p-y-ö-r-ä, siis jos kysyi kuinka joku sana kirjoitetaan. Toisin päin tämä ei onnistunut, eli ei osannut liuuttamallakaan lukea sanaa polkupyörä.
Lukemaan hän oppi viime syksynä, vajaa 5,5-vuotiaana, ihan itsekseen, häntä kun ei missään tapauksessa saa opettaa tai kysellä mitään...
Kirjoittelee pieniä juttuja ja vielä puuttuu esim. kaksoiskonsonantteja tai -vokaaleita, joskus sanat ovat kirjoitettuna yhteen putkeen, mutta kyllä niistä jutuista ihan selvää saa:-)
PK:ssa sanoivat ettei saa korjata, mutta kun luen hänen kirjoituksiaan ääneen, pitäisi lukea " kisa" jos siinä lukee " kisa" , vaikka kissaa olisi tarkoitettu.
Olemme vielä kaksikielisiä joten hän kirjoittaa ja lukee myös toista kieltä, tosin sen toisen kielen tekstit ovat vaikeampaa luettavaa, hän kun kirjoittaa sitäkin foneettisesti :-P
4-vuotias osaa kirjoittaa melko hyvin, mutta ei ole lukemisesta niin innostunut. Kirjoittaa mielellään juuri viestejä ja kortteja. Hän on siis oppinut kirjain-äännevastaavuuden ja käy sanan äänne kerrallaan läpi ja miettii, mikä kirjain tulee seuraavaksi. Lukutaito siten olisi siellä taustalla odottelemassa, mutta ei kiinnosta tällä hetkellä.
Olin jotain 3 tai 4 kun kirjoittelin itse paperille omia kirjoja. Vanhempani yrittivät estää lukemaan oppimista, mutta opin kuitenkin hyvissä ajoin ennen kouluun menoa.
Vieläkin kuulee juttuja, että ei lasta saa opettaa lukemaan ennen koulua tai pitää laittaa suunnilleen kirjat piiloon, koska oppii väärällä tavalla ja koulussa opetetaan se oikea tapa :D
Ei ole mitään oikeita ja vääriä tapoja. Moni lapsi on juuri tuossa 4-5-vuotiaana kiinnostunut kirjoitetusta kielestä ja oppii sen helposti.
Vierailija:
Ei ole mitään oikeita ja vääriä tapoja. Moni lapsi on juuri tuossa 4-5-vuotiaana kiinnostunut kirjoitetusta kielestä ja oppii sen helposti.
Eiköhän lapsi, joka on oppinut itsekseen lukemaan ja kirjoittamaan, pysty myös mukautumaan niihin asioihin, jotka koulussa vaaditaan tekemään toisin. Eiköhän lopputulos (luetun ymmärtäminen ja asiansa kirjallisesti ilmoittaminaan kykeneminen) ole kuitenkin tärkeintä?
Kuopus meillä muuten täyttää kesällä tuon 4v ja näyttää juuri alkavan kiinnostuan enemmän kirjaimista. Harjoittelee omaa ja muiden perheenjäsenten nimiä, siitähän se taitaa alkaa.
Itse muistan osanneeni kyllä kirjaimet ennen kouluunmenoa ja osasin kirjoittaa etu- ja sukunimen ja pari muuta pientä asiaa, mutta lukemaan opin vasta ekalla koulussa.
t. 12
Mutta tosiaan aika helposti noista kirjoituksista saa selvää. Suomeksi on tainnut kirjoittaa vasta yhden vistin ja aika samaa tasoa sekin on.
Vierailija:
Olemme vielä kaksikielisiä joten hän kirjoittaa ja lukee myös toista kieltä, tosin sen toisen kielen tekstit ovat vaikeampaa luettavaa, hän kun kirjoittaa sitäkin foneettisesti :-P
Vierailija:
Fletch:
Kertoo mielellään millä kirjaimella mikäkin sana alkaa, tunnistaa useita tuttuja sanoja, piirrellyt mielellään kirjaimia, osaa kirjoittaa oman ja perheenjäsenten nimet, tunnistaa tarhakavereiden nimet. Lukea ei kuitenkaan osaaPaljon kirjaimia peilikuvina, samoin sanoja, joskus kokonaisia rivejä, kirjoitus foneettista, kirjaimia puuttuu ja väärässä järjestyksessä jne. mutta yllättävää minusta on, että lähes jokainen sana alkaa oikealla kirjaimella, kirjaintan määrä on oikea ja ne ovat suurimmaksi osaksi oikeita ja pienen pohtimisen jälkeen pystyn ymmärtämään kirjoitusta kysymätä pojalta itseltään, mitä viestissä lukee.
Vähän yli 4-v tyttö kyseessä. Nyt juuri kirjoittaa innoissaan pääsiäiskorttia " HYVPSISÄTÄ" tuli tuloksesksi ja kävi kysymässä minulta mitä siinä lukee :) Hyvää pääsiäistä!
kiinnostunut kirjaimista ja 4kk kirjoittamaan oppimisen jälkeen alkoi lukemaan .
Se on oikeastaan aika jännä ja hieno juttu. Iso asia ja muutos ihmisen elämässä oppia lukemaan.
se, että kaikki sanat kirjoitetaan yhteen eli kirjoitti
PALOMENISILLANALL
kun yritti kirjoittaa, että " pallo meni sillan alle"
ja joskus menee sekaisin konsonantit, kuten esimerkiksi Lumikki oli kirjoitettu LUMITI
Olen kyllä sanonut hänelle että on helpompi toisten lukea kun jätetään vähän väliä sanojen väliin, mutta se tuntuu siis usein unohtuvan.
t. 12/16
Jos poikasi osaa kirjoittaa, hän osaa myös lukea. Vaikkei aktiivisesti " harrastaisikaan" sitä lukemista.