Työnhaku ahdistaa ja väsyttää
Olen kolmekymppinen, korkeasti koulutettu nainen. Olen toiminut nykyisessä asiantuntijatyössäni jo pitkään ja nyt haaveilen työpaikan vaihdosta. Se ei kuitenkaan tunnu etenevän lainkaan. Saan kyllä haastattelukutsuja ja haastattelut menevät mielestäni ihan ok, mutta aina saan ikäviä uutisia ja minua ei valita tehtävään. Alan olemaan todella masentunut ja työnhaku ahdistaa, tiedän että suurimpaan osaan hakemuksista ei tule koskaan vastauksia ja ne harvat jotka johtavat haastatteluun, eivät kuitenkaan avaa ovia työpaikkaan.
Olen pätevä ja osaava, mutta menen haastattelussa jotenkin ihan lukkoon. Saan kyllä suuni auki mutta huomaan selittäväni ihan sekavia asioita, enkä saa ilmaistua itseäni järkevästi. En varmastikaan vaikuta asiantuntevalta enkä osaa markkinoida parhaita puoliani. Hakua vaikeuttaa se, että haen hieman erilaisiin tehtäviin kuin niihin, joissa nyt toimin. Minun pitäisi siis osata myydä osaamiseni ja selittää miksi juuri minut pitäisi valita, vaikka minulla ei ole käytännön kokemusta hakemastani tehtävästä.
Olen todella ahdistunut ja stressaan haastatteluja todella paljon etukäteen. Tuntuu että tätä nykyä elämä on pelkkää pettymyksestä toiseen kulkemista, enkä haluaisi enää mennä yhteenkään haastatteluun. Huomenna taas yksi edessä ja olen varma että pilaan taas mahdollisuuteni. Teoriassa kyllä tiedän miten pitäisi puhua, ja illalla omissa ajatuksissani vastaan kysymyksiin selkeästi.
Onko kenelläkään mitään vinkkejä miten saisin itseni ”kuntoon” haastattelutilanteessa? Harmittaa ihan vietävästi kun kiinnostavat työmahdollisuudet vilahtavat ohitseni ja pilaan kaiken omalla hermostuneisuudellani.
Tuntuu että pelissä on liikaa, en viihdy nykyisessä työssäni ja haluaisin sieltä mahdollisimman pian pois.
Kommentit (3)
Jos haet ns. ei-duunarihommia, niin voi olla myös niinkin että yksinkertaisesti löytyy vain pätevämpiä hakijoita. Jos haet vielä paikkoja, joista et omaa kovin paljon kokemusta aikaisemman työuran pohjalta.
Eli en liikaa lähtisi ruoskimaan itseä haastattelukäyttäytymisestä.
Kiitos vastauksista! Toki voi olla että jää kiinni pätevydestäkin, ja sen sulatan kyllä. Tuntuu vaan että useimmissa haastatteluissa on enemmänkin keskitytty haastattelemaan minua ”tyyppinä”, eikä varsinaisesti keskitytty osaamiseen tai työn vaatimuksiin. Olen siitä ajatellut että pätevyys ei ole este, vaan haetaan hyvää tyyppiä. Se taas hermostuttaa, koska olen kyllä hyvä tyyppi mutta huono tuomaan sitä esiin virallisessa haastattelussa jossa pitäisi samalla vaikuttaa asialliselta.
Alan kyllä kallistumaan pikku kännien puolelle, vaikka sillä ei työtä irtoaisi niin olisipa edes hauskaa haastattelussa...
Eipä tuohon juuri muuta konstia ole kuin mennä haastatteluun kunnon hönössä.