Mikä tuo juttu nykyisin on että LinkedInissä porukka kirjoittaa kuinka fantastista on olla töissä jossakin?

Joillakin on. Niillä joilla ei ole, niiden on vaikea uskoa. Otan osaa surkeuteesi.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin on. Niillä joilla ei ole, niiden on vaikea uskoa. Otan osaa surkeuteesi.

Ei ole uskottavaa että jos oikeasti on ollut niin fantastista ja henkilö ei ole edes ollut kuin pari vuotta töissä kyseisessä firmassa, niin jo siinä vaiheessa on vaihtamassa työpaikkaa. Jotenkin on feikki sävy noissa kirjoituksissa useimmiten.

Samaan aikaan kuitekin tiedetään ihan tutkimusten valossa kuinka stressaavaksi esim. tietotyö yleisesti koetaan.

Kannattaa olla feikkipositiivinen oman urakehityksen kannalta.

Minusta tuntuu, että se kuuluu joidenkin firmojen some-etikettiin. Eli siihen kannustetaan. Esim. Barona vaikuttaa olevan tällainen, siis ne tyypit siellä toimistolla, ei ne duunarit.

Poislähtijöillä ilmiö liittynee siihen, että ei ns haluta polttaa siltoja ja halutaan jättää itsestä positiivinen kuva. Mutta minusta se on vähän pöhköä, jos työsuhde on kestänyt vuoden-pari. Minusta on ihan ok rivien välissä sanoa, että "tämä ei ollut minun juttuni". Koska et sinä huviksesi lähde.

On olemassa hyviä ja innostavia työpaikkoja. Ikävä kyllä, Suomessa niitä on edelleen liian vähän.

Great place to work - "kilpailu" on lisännyt yritysten halua erottua siten edukseen, koska sillä keinolla on paremmat mahdollisuudet saada hyviä työntekijöitä.

On työpaikkoja, joissa vaihtuvuus on hyvin pientä. Se johtuu yrityksen halusta pitää työntekijänsä ja ne panostavat siihen. Nämä ovat useimmiten IT-alan yrityksiä ja yksi syy on se, että alan henkilöstöstä on pulaa.

Sitten on lukuisia työpaikkoja, joissa johtaminen on surkeaakin surkeampaa.

Kiinnostaa, up

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että se kuuluu joidenkin firmojen some-etikettiin. Eli siihen kannustetaan. Esim. Barona vaikuttaa olevan tällainen, siis ne tyypit siellä toimistolla, ei ne duunarit.

Poislähtijöillä ilmiö liittynee siihen, että ei ns haluta polttaa siltoja ja halutaan jättää itsestä positiivinen kuva. Mutta minusta se on vähän pöhköä, jos työsuhde on kestänyt vuoden-pari. Minusta on ihan ok rivien välissä sanoa, että "tämä ei ollut minun juttuni". Koska et sinä huviksesi lähde.

On ihan normaalia vaihtaa työpaikkaa urakehityksen takia.

1. Digikauden tapa nuoleskeluun. Työpaikat on kiikkeriä, joten tuolla tavalla voi yrittää varmistella, ettei oma palli heilu ensimmäisenä. 2. Ja oma epävarmuus siitä, onko tää oikeasti hyvä työ. Itse kun kehuu ja kaverit kans, niin siihen voi hetken itse uskoakin. 3. Ja harhaluulo, että yltiöpositiiviset tyypit kiinnostaa muita rekrytoijia ja head huntereita.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin on. Niillä joilla ei ole, niiden on vaikea uskoa. Otan osaa surkeuteesi.

Niinkö ihanaa, että on aikaa vauva palstalla vttuilla ihmisille ?

Kyllä nyt tulen kateelliseksi.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että se kuuluu joidenkin firmojen some-etikettiin. Eli siihen kannustetaan. Esim. Barona vaikuttaa olevan tällainen, siis ne tyypit siellä toimistolla, ei ne duunarit.

Poislähtijöillä ilmiö liittynee siihen, että ei ns haluta polttaa siltoja ja halutaan jättää itsestä positiivinen kuva. Mutta minusta se on vähän pöhköä, jos työsuhde on kestänyt vuoden-pari. Minusta on ihan ok rivien välissä sanoa, että "tämä ei ollut minun juttuni". Koska et sinä huviksesi lähde.

On ihan normaalia vaihtaa työpaikkaa urakehityksen takia.

Niin on, mutta kun itse olen vaihtanut jo lyhyen ajan jälkeen, on se syy ollut myös sen hetkisessä työssä, ei pelkästään se ehkä kenties jonkinmoinen uraloikka. Työnhaku työpäivän jälkeen ja uudessa työssä spedeily alkuun kieli keskellä suuta ei ole kovin herkkua, ettäkö ihan huvikseen viitsisi shoppailla uusien paikkojen perään.

Toki on niitä poikkeuksia, joille headhunter on soitellut mitään aavistamatta ja antanut tarjouksen, josta ei voi tyytyväinenkään kieltäytyä.

Ei minua häiritse työn vaihto, vaan lässytys. Edellisessä paikassa sai lukea siitä joka viikko. Niin ihanaa ja niin kiitollista, vaikka ovi kävi.

Olen huomannut saman. Se on kuin nuoleskelijoiden kerho. Se menestyy, joka kertoo parasta tarinaa,  työntekotaidoista viis.  Oma profiilini on salainen ja mietin pitäisikö koko profiili poistaa., koska koko Linkedin ja se maailma mikä siellä pyörii oksettaa. 

Ja ne omat "taidot" ja niiden ylistäminen siellä LinkedInissä! Kuka tahansa voi väittää olevansa ties miten kokenut, pätevä ja osaava ihan missä vaan. Ja kaverit kehuu ja ylistää vaikka olisivat ihan eri alalla. Meneekö noi jollekin oikeesti läpi?

Samaa mieltä, ällöttävä ilmiö. Etsin itse töitä joten tulee linkedinissä roikuttua. Tuntuu aivan pelleilyltä ne kaikki liirumlaarumit siitä "miten mahtavaa porukkaa on ollut ja olen oppinut niin paljon sekä miten upea henki ja tekemisen draivi jne." Ja sitten tietenkin ne kaikki jotka selittelee omia tekemisiä parhain päin vielä tollai julkisesti, vaikka totuus ei ihan just niin ollutkaan. Ei todellakaan pidä ottaa kaikkea totena, mutta sehän on jo ihan perusasia somessa.

Selkärangattomien jees-ihmisten nuoleskelua ja oman työmarkkina-arvon epätoivoista ylläpitoa. Kertoo paljon nykyisistä työmarkkinoista. Palkkaajia kiinnostaa ensisijaisesti se, kenellä on somen ruskein kieli.

Vastenmielisiä teatteria, jossa pyrkyrit taputtekevat toistensa selkiä.

Meillä suorastaan painostetaan siihen, että kovasti kehuttaisiin meidän firmaa ja promottaisiin tuotteita ja palveluja somessa. Pieni it-putiikki kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Se on kuin nuoleskelijoiden kerho. Se menestyy, joka kertoo parasta tarinaa,  työntekotaidoista viis.  Oma profiilini on salainen ja mietin pitäisikö koko profiili poistaa., koska koko Linkedin ja se maailma mikä siellä pyörii oksettaa. 

Jos on salainen profiili, näkeekö sitä kukaan? Näkeekö muut rekisteröityneet?

Nykyään on etenkin nuoremmilla muotia vaihtaa sitä työpaikkaa parin vuoden välein, aivan sama miten hyvä työyhteisö on ollut.

Joo, ei mullakaan "resonoi" linkedin-naminami. Jostain syystä mun feediin tulee tosi paljon kiinteistönvälittäjien juttuja, mikä myötähäpeä.

Vierailija kirjoitti:

Selkärangattomien jees-ihmisten nuoleskelua ja oman työmarkkina-arvon epätoivoista ylläpitoa. Kertoo paljon nykyisistä työmarkkinoista. Palkkaajia kiinnostaa ensisijaisesti se, kenellä on somen ruskein kieli.

Vastenmielisiä teatteria, jossa pyrkyrit taputtekevat toistensa selkiä.

Jep, samaa mieltä. Kieli ruskeana työnantajan perään. itsehän en ala työnantajia nuolemaan, jos ei palkata nii ei palkata, en ala esittämään haastattelussa enkä hakemuksissa enkä valehtele.

Luojan kiitos omat tutut ei tuollaista kirjoittele. En jaksaisi yhtään. Riippuu varmaan alasta ainakin? Itse olen insinööri ja suurin osa kontakteistakin teollisuudessa töissä, ei mitään teennäisiä it-pöhinöitä tai markkinointipaskaa.