Onko noloa treffailla työttömänä ollessa?

Jos olet 20-vuotias niin ei, jos olet 40-vuotias niin kyllä.

Uhh. 0/20.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet 20-vuotias niin ei, jos olet 40-vuotias niin kyllä.

Entä 30 v?

Eikö muita nolota?

Ei. Työssäkäynti on taas sinällänsäkin noloa orjuuteen alistumista, joten on se sitä treffaillessakin.

Ei. Miten se siihen liittyy? Rahaako treffeiltä ollaan hakemassa?

No jännä juttu, saan paljon mätsejä ja kiinnostusta, mutta työttömyyden tultua ilmi kiinnostus lakkaa. Olen kyllä jo aiemmin myös kertonut olevani äiti. Jokin satunnainen p a n o kyllä voi löytyä sitten, mutta ei kunnon treffejä. Eli pitää ensin nähtävästi työllistyä ennen oikeille treffeille pääsyä.

Täytyyhän työttömänkin jotenkin olla ja elää. Ei työtön ole mikään hylkiö.

Jokainen tarvitsee rakkautta, hyviä fiiliksiä ja onnellista oloa, miten kummassa työttömyys voisi noihin asioihin vaikuttaa.

Kenenkään ei ole noloa treffailla, toivottavasti mahdollisimman moni löytää sopivan ihmisen kumppanikseen / ystäväkseen.

Sanotaanko, että paljon riippuu sinusta itsestäsi.  - Jos e osaa, etkä haluakaan keskustella ja puhua deittisi kanssa muutsa kuin lähinnä siitä kuinka tylsää ja ikävää sinulla on työttömänä mahd. elosi, niin treffailu kanssasi ei ehkä ole noloa mutta voi käydä uuvuttavaksi.

Sen sijaan jos osaat ja haluat mm. keskusella ja osoittaa, että työttömyydesäsi huolimatta sinulla on energiaa ja tavoitteita ja unelmia joita kohti haluat edetä, niin vaikutat jo paljon kiinnostavammalta.

T. Sinkkumies   

Vierailija kirjoitti:

Ei. Työssäkäynti on taas sinällänsäkin noloa orjuuteen alistumista, joten on se sitä treffaillessakin.

Oletko se "porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen" -iskulausetta hokeva sosiaalitapaus?

Kyllä se tuntuu pahalta, kun ei kelpaa. Jotkut miehet jopa ehdottavat töitä joita mahdollista saada ja siinähän menee heti fiilis. Suomessa arvotetaan ihmiset herkemmin kuin muualla, olen todennut.

Vierailija kirjoitti:

No jännä juttu, saan paljon mätsejä ja kiinnostusta, mutta työttömyyden tultua ilmi kiinnostus lakkaa. Olen kyllä jo aiemmin myös kertonut olevani äiti. Jokin satunnainen p a n o kyllä voi löytyä sitten, mutta ei kunnon treffejä. Eli pitää ensin nähtävästi työllistyä ennen oikeille treffeille pääsyä.

Kysyn siksi koska kirjoitellut yhden miehen kanssa mutta nyt jäin työttömäksi. Hän toki tietää asian. Ei olla vielä tavattu mutta pelkään tuntevani itseni alempiarvoiseksi. Siksi mietin pitäisikö ensin työllistyä että itsevarmemmaksi tulisin?

Vierailija kirjoitti:

No jännä juttu, saan paljon mätsejä ja kiinnostusta, mutta työttömyyden tultua ilmi kiinnostus lakkaa. Olen kyllä jo aiemmin myös kertonut olevani äiti. Jokin satunnainen p a n o kyllä voi löytyä sitten, mutta ei kunnon treffejä. Eli pitää ensin nähtävästi työllistyä ennen oikeille treffeille pääsyä.

Suosittelen kyllä pysymään työttömänä ainakin niin kauan, että olet ollut tarpeeksi pitkään suhteessa. Ne miehet, jotka vaativat sinulta työssäkäyntiä ja rahan tienaamista, että kelpaa, ovat tunteettomia hyväksikäyttäjiä ja etsivät vain rahasampoa jolta lypsää rahaa. Työttömänä voi toki kestää kauemmin miehen löytäminen, mutta silloin saat aidosti tuntevan ja rakastavan miehen, joka on kanssasi luonteesi ja persoonasi eikä rahan ja materiaain takia.

Oon itse nyt työtön ja kyllä se mua vähän kalvaa. Mikä siinä on, oon se sama ihminen kun sillon kun viime kuussa olin vielä töissä. Mutta nyt siis jotenkin huonompi, jos joitain sukulaisia on uskominen.

Riippuu iästä ja sukupuolesta.

Töissä ollessa se vasta noloa onkin. Kuka ne työt sillä aikaa tekee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jännä juttu, saan paljon mätsejä ja kiinnostusta, mutta työttömyyden tultua ilmi kiinnostus lakkaa. Olen kyllä jo aiemmin myös kertonut olevani äiti. Jokin satunnainen p a n o kyllä voi löytyä sitten, mutta ei kunnon treffejä. Eli pitää ensin nähtävästi työllistyä ennen oikeille treffeille pääsyä.

Kysyn siksi koska kirjoitellut yhden miehen kanssa mutta nyt jäin työttömäksi. Hän toki tietää asian. Ei olla vielä tavattu mutta pelkään tuntevani itseni alempiarvoiseksi. Siksi mietin pitäisikö ensin työllistyä että itsevarmemmaksi tulisin?

Eihän me voida tuostanoin vain työllistyä ennen treffeille menoa, useimmat ainakaan 😅 Just hyvä meininki, mies tietää ja hyväksyy tiedon työttömyydestäsi ja nyt menet reippain mielin treffeille. Et ainakaan yhtään surkuttele ja pahoittele olemassa oloasi!