Lue keskustelun säännöt.
Ystäväpiirissä järjestäen hankalat ihmiset päätyneet eroon
16.08.2019 |
Sellaiset, kellä aina joku vähän pielessä, ei osata olla tyytyväisiä siihen mitä on, vaan jatkuvasti pitäisi saada jotain uutta, oli se sitten jotain materiaa, ulkomaanmatka, uusi lapsi, uusi ura tms. Luonteeltaan ovat jääräpäisiä, mielensä pahoittajia, saattavat esittää empaattista, oikeastaan tosi tärkeää tuo korostaminen, sitä kuitenkaan aidosti olematta.
Tällaisia huomioita olen tehnyt. Aina kun tulee uusi erouutinen, en ylläty yhtään.
Kommentit (16)
Ihmiset on erilaisia. Ehkä kaikille ei sovi pitkä suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa. Kun mietin lapsuuden ja nuoruuden kavereitani, niin ainoat eronneet ovat ihan erilaisia persoonia: toinen dominoiva ja kunnianhimoinen, toinen kaikille ystävällinen ja huippunaisellinen. Yhdistävä tekijä ainoastaan se, että olivat porukan ensimmäisinä avioituneet ja lapsia nuorimpina saaneet.
Me muut olemme näin 40+ ydinperheellisiä, ja aika monella pieniä lapsia, paitsi yksi on vela ja yksi sinkku. Se mikä on jänskää, on että kukaan meistä ei itse ole eroperheestä. Ja meitä on sentään noin kymmenen.
Sama kokemus. Kaikki vaikeat ihmiset päätyneet eroon. Toki muutkin, mutta erityisesti nämä jotka aina vittumaisia ja kaikki huonosti, ovat eronneet. Ehkä sitten huomanneet eron jälkeen että paskaa elämä on silti, erokaan ei ole auttanut.
Omassa tuttavapiirissä hankalat ovat edelleen yhdessä ja muut eronneet. Mistäköhän johtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä hankalat ovat edelleen yhdessä ja muut eronneet. Mistäköhän johtuu?
Itsekin eronnut?
Mun kavereista myös ne pahimmat valittajat ovat eronneet. Sellaiset jotenkin levottomat yksilöt. Ja kuitenkin se erokin naamioidaan tärkeäksi kasvun kokemukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun kavereista myös ne pahimmat valittajat ovat eronneet. Sellaiset jotenkin levottomat yksilöt. Ja kuitenkin se erokin naamioidaan tärkeäksi kasvun kokemukseksi.
Lähti liian aikaisin... Siis ero naamioidaan kasvun kokemukseksi, mutta silti saatetaan erota vielä uudestaankin (!). Miten voi kasvaa jos ei opi edes mitään virheistään? Kummallista...
Aha. Omassa ystäväpiirissä ei ole kovin hankalia tai rasittavia tyyppejä. En tapaa ystävystyä sellaisten kanssa.
Eronneita taas noin yleensä tiedän ja tunnen kyllä ihan kaikenlaisia, suurin osa ihan tavallisia tyyppejä. Ei ole siis tullut mieleenkään tehdä heidän persoonistaan jotain analyysiä eron perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kavereista myös ne pahimmat valittajat ovat eronneet. Sellaiset jotenkin levottomat yksilöt. Ja kuitenkin se erokin naamioidaan tärkeäksi kasvun kokemukseksi.
Lähti liian aikaisin... Siis ero naamioidaan kasvun kokemukseksi, mutta silti saatetaan erota vielä uudestaankin (!). Miten voi kasvaa jos ei opi edes mitään virheistään? Kummallista...
Ihan kuin kaikki erot johtuisi samoista asioista. Vaikka oppisikin päättyneestä suhteesta paljon, se seuraava suhde voi kaatua ihan muihin asioihin.
Ylipäätään en kyllä ymmärrä tätä ihmisten loputonta kiinnostusta muiden eroihin. Kun mikään pakko ei tällä pallolla ole kenenkään kanssa hengata koko loppuelämää jos ei tahdo. Jos joku kokee että omien suhteiden kesto on vaikkapa keskimäärin 5 vuotta, jonka jälkeen yhdessäolo ei enää tunnu sen arvoiselta, niin sitten se on. Jollekkin toiselle hyvään elämään taas tarvitaan se 60 vuoden paitapeppu-parisuhde.
Aika vähän elämänkokemusta jos uskaltaa kuvitella että omat kokemukset voisi vetää yksi yhteen maailman muiden ihmisten kokemusten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kavereista myös ne pahimmat valittajat ovat eronneet. Sellaiset jotenkin levottomat yksilöt. Ja kuitenkin se erokin naamioidaan tärkeäksi kasvun kokemukseksi.
Lähti liian aikaisin... Siis ero naamioidaan kasvun kokemukseksi, mutta silti saatetaan erota vielä uudestaankin (!). Miten voi kasvaa jos ei opi edes mitään virheistään? Kummallista...
Ihan kuin kaikki erot johtuisi samoista asioista. Vaikka oppisikin päättyneestä suhteesta paljon, se seuraava suhde voi kaatua ihan muihin asioihin.
Ylipäätään en kyllä ymmärrä tätä ihmisten loputonta kiinnostusta muiden eroihin. Kun mikään pakko ei tällä pallolla ole kenenkään kanssa hengata koko loppuelämää jos ei tahdo. Jos joku kokee että omien suhteiden kesto on vaikkapa keskimäärin 5 vuotta, jonka jälkeen yhdessäolo ei enää tunnu sen arvoiselta, niin sitten se on. Jollekkin toiselle hyvään elämään taas tarvitaan se 60 vuoden paitapeppu-parisuhde.
Jep, olet oikeassa, mutta näiden 5v suhteita toisen perään harrastavat voisivat jättää lapset tekemättä. Koska muuten lapsi ehtii menettää liian monta läheistä ihmistä ennen kuin edes tulee täysi-ikäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aha. Omassa ystäväpiirissä ei ole kovin hankalia tai rasittavia tyyppejä. En tapaa ystävystyä sellaisten kanssa.
Eronneita taas noin yleensä tiedän ja tunnen kyllä ihan kaikenlaisia, suurin osa ihan tavallisia tyyppejä. Ei ole siis tullut mieleenkään tehdä heidän persoonistaan jotain analyysiä eron perusteella.
Olet varmasti hyvä ihminen, parempi kuin moni muu. Tuo korostaminen on kyllä aika huvittavaa, ei pahalla..
Ei ole samaa kokemusta minulla. Itsekin eronnut. Ex oli vaikea suhteessa ja lopuksi jopa ilkeä. Muille näyttäytyi toisenlaisena.