Rakennamme unelmiemme taloa, ystävät hylkäsivät
Muutettiin itserakentamaamme omakotitaloon pari vuotta sitten. Nyt myytiin talo ja saatiin 150 tuhatta euroa enemmän kuin taloon aikoinaan laitettiin. Ollaan ostettu jo uusi tontti, ja aloitettu oman unelmakodin rakentaminen. Ja kaverit on kaikonneet. Aikanaan sanoivat, että on mahdotonta tehdä voittoa kun myymme talon. Nyt, kun talo on myyty, eivät enää ole lainkaan yhteydessä, eivät vieraile, ei mitään. Sijainti uudella talolla on parempi kuin vanhalla, tontti on kaunis ja meillä on aiemmasta poiketen varaa myös viihdyttää vietaita, kun velkamäärä on pienempi. Silti kukaan ei tule. Miksi?
Kommentit (59)
Ehkä olette niin itsekeskeisiä, ettei teitä jaksa kukaan katella.
Jos olette liikaa syventyneet puhumaan vaan omasta talostanne.
Tärkeää kuunnella myös ystävien asioita.
No varmaan siksi, että olette vasta aloittaneet sen unelmatalon rakentamisen. Kutsu kylään on kutsu talkoisiin - kuten oli edellisenkin talon kohdalla.
Vaikea sanoa. Omassa ystäväpiirissä on tehty töitä, asuntokauppoja ja saatu perintöjä ja osalla menee ihan mukavasti, mutta ei ketään ole sen takia lempattu.
Joskus elämä vaan kuljettaa erilleen. Oletteko itse kutsuneet kylään? Kysyneet ystävien kuulumisia ja kuunnelleet heidän murheitaan?
Minä olen antanut voimaa vievien, yksipuolisten ystävyyssuhteiden hiipua pois.
Kaverit oli ilmaiseksi talkoissa rakentamassa sitä ekaa?
Miten te sinne uuteen paikkaan vielä voitte ketään kutsua, vasta olette aloittaneet sen unelmatalom rakentamisen? Ei kaikki tykkää istuskella raksalla kuuntelemassa muiden kerskailuja. Ja miten tämän uuden talon parempi sijainti ja kauniimpi tontti liittyy yhtään mihinkään, vieraiden kannalta?
Hassua, että kaikki ystävät ovat kaikonneet.
Paha kateus pitää usein yhteydenpidon minimissä, ja sen ymmärtäisi yhden ystäväperheen kohdalla, mutta ei kaikkien.
Voihan sitä hiukan pohdiskella omaakin käytöstä, noiden talojuttujen huumassa.
Tuli itsellekin mieleen tuo talkooapuna käyttäminen. Mun sisarukset on rakentaneet talot ja voi herranen aika sitä vinkumista, kun aina ois pitäny olla talkoilemassa ja auttamassa. Jos ei menty, oli rakentajat naama näkkärillä.
Meillä ei entisessäkään talossa tehty talkoilla mitään, ei kai ystävien tarvitse kylään tullessaan tehdä töitä? Meillä on uudella paikalla valmiina mm. vierasmökki, ulkosauna, grillikatos ja uima-allas, ja ollaan kutsuttu kavereita grillaamaan kesällä, mutta eivät ole halunneet tulla, vanhalle talolle olisivat kyllä tulleet. Paremman sijainnin mainitsin ihan siitä syystä, että uusi talo sijaitsee paikalla, josta on huomattavasti entistä paremmat kulkuyhteydet joka paikkaan, ei siis sijaitse missään skutsissa.
Niin, ystävissähän se syy ja vika aina on, tai kuitenkin jossakin muussa, kuin minussa itsessäni.
Pelkäävät joutuvansa rakennushommiin. Kyllä he palaavat kun talo on valmis.
Taitaapi olla porvoolainen talonemäntä, iltansa iloksi kirjoittelemassa.
Oletko itse ollut hyvä ystävä? Vaikuttaa pääsi olevan syvällä perseessäsi.
Minulla meni nuorempana tosi huonosti. Ei sillä että olisin ollut näistä asioista avautumassa kavereille mutta tiesivät totta kai.
Nyt minulla on ihana parisuhde, upeat lapset, työ jota rakasta. En näitä hiero kenekään naamaan mutta eipä enää kavereita kiinnosta olla kanssani. Yksi sanoi suoraan että vituttaa katsoa minua kun ei itse saanut samaa.
Ihanaa kun on unelmia. Ihanaa kun on ihanaa vähemmällä velalla ja voi viihdyttää sitten ystäviä. Mahtavaa on, tai ihanaa ennemminkin, kaunis tonttikin verrattuna entiseen.
Näin moni oikeasti ajattelee heti, että talkoilla on tehty? Ihan outo ajatus minulle, itse olemme kaikki talomme tehneet, niin kuin siskot ja veljetkin. Joskus siskon lapsia kuskattiin harrastuksiin kun rakensivat, mutta meidän kohdalla tämäkään ei ole ollut ongelma. Sukulaisperheet ja perheettömät käyvät kyllä mielellään, ja esimerkiksi mutta suurin osa perheellisistä ystävistä on pudonnut pois.
Onnea teille! Luulin ettei okt liiku ollenkaan.
Kavereiden oman elämän kiireet?
Kateus?