Onko ainuttakaan hyvää syytä yli 20-vuotiaan asua vanhempien luona?

Nyt tuli ihan ensimmäiseksi mieleen, että miksihän sinua kiinnostaa noin kovasti naapurin asiat? Ei kai ole niin, että omassa elämässäsi ei ole oikein sisätlöä, ja sen takia pitää niin kovasti miettiä muiden ihmisten juttuja?

Raha. Itse en ollut sen luontoinen että olisin halunnut asua, mutta esim. veljeni asuin vanhemmilla yliopiston loppuun asti ja säästi paljon rahaa niin. Plus ilmaiset ruoat, pyykinpesu tms. Ja kun se ei vanhemmillenikaan ollut mitenkään vastenmielistä vaan kannustivat hyväksikäyttämään ilmaisen asumisen, niin mitäpä pahaa tuossa olisi? Itse en tosiaan pystynyt kun halusin olla vapaa, bilettää, tuoda kämpilleni tarvittaessa poikakaveria tms, mutta niille joiden luonteelle sopii niin voi olla ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Raha. Itse en ollut sen luontoinen että olisin halunnut asua, mutta esim. veljeni asuin vanhemmilla yliopiston loppuun asti ja säästi paljon rahaa niin. Plus ilmaiset ruoat, pyykinpesu tms. Ja kun se ei vanhemmillenikaan ollut mitenkään vastenmielistä vaan kannustivat hyväksikäyttämään ilmaisen asumisen, niin mitäpä pahaa tuossa olisi? Itse en tosiaan pystynyt kun halusin olla vapaa, bilettää, tuoda kämpilleni tarvittaessa poikakaveria tms, mutta niille joiden luonteelle sopii niin voi olla ihan ok.

Se on äärimmäisen vässykämäistä ja laiskuutta. Yliopistossa opiskeleva tai sen ikäinen on jo siinä määrin aikuinen että osaisi kyllä asua omassa asunnossaan, jos vaan jaksaisi viitsiä. Rahan säästäminen on vain tekosyy ja osoitus myös ahneudesta.

up

Vierailija kirjoitti:

up

Oliko sulla joku erityinen syy olla niin kiinnostunut toisten ihmisten asioista?

Ei kuulu sulle saat***n kyylä, haista vi**u!

Onko siihen ainuttakaan huonoa syytä?

Raha. Mieluummin asuu kotona, jossa on tilaa, kuin vuokrakämpässä yhteiskunnan laskuun. Vuokrarahat voi säästää omaan asuntoon, jos on työssäkäyvä nuori.

Mun kehitysvammainen poika saa asua kotona 25-vuotiaaksi asti.

Mielenterveysongelmat, väliaikaiset talousongelmat, vanhojen vanhempien auttaminen ja hoito omaishoitajana. Joko virallisesti tai ei.

Muita en keksi.

Aloittaja tunnetaan lähipiirissä nimellä tunkionkaivaja. Se kertonee aika paljon.

Meillä oli fyysistä ja henkistä tilaa, joten säästin omistusasuntoon ja muutin sitten suoraan omaan.

Jos olisin uusioperheen äiti ja uusi mieheni alkaisi ajaa vaikkapa 18-20 -vuotiasta poikaani pois, kyllä se ukko itse lentäisi ensimmäiseksi. Lapsen koti on koti aina ja opiskeluaikana on taloudellisesti viisainta asua kotona, jos opiskelee samalla paikkakunnalla ja jos vanhemmat ovat kelvollisia vanhempia. Ja tietysti tilaa pitää olla riittävästi. Noissa moninkertaisissa uusioperheissä ei taida olla fyysistä tai psyykkistä tilaa vanhemmille lapsille. Siltä se vain näyttää. 

On. Ei kuusikymppinen isäukko jaksaisi hoidella yksin navettaa yms.  ja ulkopuolisen, vähänkään pysyvämmän  työvoiman hankkiminen maatilalle on vaikeaa. 

Mun naapurin poika asuu myos edelleen kotona. Ikaa tuli taman kuun alussa 31. Sen pikkuveli sentaan muutti taman vuoden alusta pois kotoa - 29-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Mun kehitysvammainen poika saa asua kotona 25-vuotiaaksi asti.

Mites sitten kun sen täyttää ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha. Itse en ollut sen luontoinen että olisin halunnut asua, mutta esim. veljeni asuin vanhemmilla yliopiston loppuun asti ja säästi paljon rahaa niin. Plus ilmaiset ruoat, pyykinpesu tms. Ja kun se ei vanhemmillenikaan ollut mitenkään vastenmielistä vaan kannustivat hyväksikäyttämään ilmaisen asumisen, niin mitäpä pahaa tuossa olisi? Itse en tosiaan pystynyt kun halusin olla vapaa, bilettää, tuoda kämpilleni tarvittaessa poikakaveria tms, mutta niille joiden luonteelle sopii niin voi olla ihan ok.

Se on äärimmäisen vässykämäistä ja laiskuutta. Yliopistossa opiskeleva tai sen ikäinen on jo siinä määrin aikuinen että osaisi kyllä asua omassa asunnossaan, jos vaan jaksaisi viitsiä. Rahan säästäminen on vain tekosyy ja osoitus myös ahneudesta.

Mitä sillä oikeastaan on väliä onko joidenkin random naapurien mielestä vässykkämäisyyttä ja laiskuutta tai ahneutta? Asiahan ei oikeastaan kuulu kellekään muille kuin sille kotona asuvalle aikuiselle lapselle, ja tämän vanhemmille joiden kodissa asuu.

Kielteistä ahneutta asiassa olisi vain sitten, jos vanhemmat jo haluaisivat omaan rauhaan ja toivoisivat että lapsi muuttaa pois, mutta lapsi ei jotenkin vaan saisi aikaiseksi lähteä koska haluaa säästää tms. Mutta jos vanhemmilla on hyvät tilat kotona missä olla, ei ole rahasta pulaa tms. niin ei välttämättä heillä ole mitään sitä vastaan että aikuinen lapsi siellä asuu. Itsehän sain kotona huutoa siitä, miten olen niin tyhmä, että lähden maksamaan isoja summia vuokraa ja otan opintolainaa, kun voisin asua kotona joka on lähellä yliopistoa... 

Mikäli muuttaisin takaisin mun kotiseudulle, en todellakaan hankkisi omaa asuntoa, vaan mun koti olisi edelleen mun ukin luona. Ja jos häneltä kysyttäisiin, syitä tähän ratkaisuun löytyisi kymmenittäin. Ehkä niistä tärkeimpänä olisi kuitenkin se, että toisin iloa ja vaihtelua hänen elämäänsä. Mulla ei ole tapana katsoa kieroon vanhempien luona asumista, koska monesti se saattaa olla taloudellisestikin järkevin vaihtoehto:)

N23

Itsekkin sain paljon kuulla seuranhaussa siitä, että asuin vanhempien luona liki 30v asti. Mitä se ketään liikuttaa? Isohko omakotitalo ja maksoin osani kuluista, sekä tein osan pihatöistä ja muista. Säästin.

Siirryin siitä omistusasuntoon ja vaikka velkaa onkin, kaikki varani käyttäen saisin maksettua pois.

Sellaista ahdasmielisyyttä, jos kaikki eivät toimi samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkin sain paljon kuulla seuranhaussa siitä, että asuin vanhempien luona liki 30v asti. Mitä se ketään liikuttaa? Isohko omakotitalo ja maksoin osani kuluista, sekä tein osan pihatöistä ja muista. Säästin.

Siirryin siitä omistusasuntoon ja vaikka velkaa onkin, kaikki varani käyttäen saisin maksettua pois.

Sellaista ahdasmielisyyttä, jos kaikki eivät toimi samalla tavalla.

Totta kai se liikuttaa mahdollista tulevaa kumppania paljonkin. On täysin eri asia seurustella itsenäisen, aikuisen ihmisen kanssa kuin vanhemmissaan roikkuvan ihmisen kanssa. Saat siis tehdä valintasi, mutta turha ruikuttaa jos deittimarkkinoilla ei näy menestystä.

/10