Lue keskustelun säännöt.
Hankala ymmärtää ihmisiä jotka antavat painoarvoa vanhempiensa mielipiteille
12.08.2019 |
Minun on tosiaan vaikea ymmärtää aikuisia ihmisiä, jotka ottavat huomioon vanhempiensa mielipiteen asioissa ja ovat läheisissä väleissä. Minua häiritsee tämä, koska tiedän ettei siinä ole mitään outoa, tiettyyn pisteeseen saakka tietysti.
Minulla oli vaikea lapsuus ja nuoruus, enkä ole tekemisissä vanhempieni kanssa alkoholismin ja henkisen väkivallan (sekä fyysisen väkivallan uhan) takia. Minä odotan sitä, että saan tiedon heidän pois menostaan lopullisesti, enkä tule tirauttamaan kyyneltäkään, päinvastoin huokaisen helpotuksesta. En tahdo heiltä perintöä, tulen kieltäytymään siitä, joten sen takia en sitä tietoa odota.
Kun luen ketjuja jossa pohditaan vanhempien mielipiteitä tmv, minun on vaikea käsittää sitä. Mietin vain, että miksi he siitä piittaavat, senkun vain viittaavat kintaalla niille ja elävät omaa elämäänsä. Tiedostan ajatuksieni olevan "vääriä", joten asia hieman häiritsee minua.
Nyt kysynkin kyökkipsykologeilta, olenko outo? Elämäni lähtökohdat olivat todella vaikeat ja olen ihmeen tasapainoinen siihen nähden, mitä jouduin kestämään elämäni ensimmäiset 20 vuotta.
Kommentit (10)
Miksi ei välittäisi vanhempiensa mielipiteistä jos on aina ollut hyvät välit ja onnellinen lapsuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuseri ja turhan vinkuja sinä olet.
T. Äiti
Sä oot aina ollut outo, sen takia mä lähdin sillon aikoinaan ostaa tupakkaa ja en enää tullu takasin.
-Isä
Tärkeiden ihmisten mielipiteillä on väliä. Joillekin vanhemmat ovat tärkeitä, toisten tärkeät ihmiset esim ystäviä.
Tottakai ymmärrän, että monille vanhemmat ovat tärkeitä ja luotettavia ihmisiä, siksi koenkin tunteeni oudoiksi. Tiedostan kyllä että ne varmasti johtuvat omasta lapsuudestani ja kokemuksistani, mutta silti asia häiritsee minua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on hyvät välit vanhempiini, mutta ymmärrän tuon näkökulmasi. Minä en ymmärrä sitä, miksi joillekin vanhempien kuolema on niin vaikea asia. Siis tuntuu, että monet eivät vaan ole koskaan itsenäistyneet ja kasvaneet aikuisiksi. Vanhempien kuolema on täysin luonnollinen asia, ja siihen pitäisi valmistautua edes sillä tavalla, että tiedostaa sen olevan edessä ennemmin tai myöhemmin. Enemmän tiedän ihmisiä, jotka eivät halua edes ajatella koko asiaa, koska se tuntuu niin hirveältä.
Taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistaan, joten kuunneltava on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en välitä heidän mielipiteistään, vihaan jopa sitä että tuputtavat niitä minulle!!
Lapsuuteni ei ollut mitään kuten sinun. Kai ihan ok normaali.. mutta toki siinä oli henkistä väkivaltaa kyllä.
Se kohdistui lähinnä kokooni, koska olin hieman pyöreä. Minun olisi pitänyt olla siis laiha tikku, jotta olisin kelvannut!!
Mutta siitä huolimatta osti kotiin aina herkkuja syötettäväksi!!
Koskaan en siis ole isälleni kelvannut, tämä tunne on edelleen. Toiset siskot kyllä on tärkeitä hänelle.
Joten viimeinkin aikuis iällä olen oppinut, ettei ole pakko pitää heihin yhteyttä, jos se tekee pahan olon itselleni!!
Sama juttu sisariini, miksi pitää yhteyttä heihinkään, kun välit ei ole ok.
Pärjään elämässäni ilman heitäkin.
Perheen voi hankkia muutoinkin, kuin sen johon syntyi!
Minä olen huomannut vähän tiedostamattani välillä toteuttavani vanhempieni haaveita itseäni koskien. Sitä on saanut pienenä huonoa palautetta "väärien" asioiden tekemisestä ja hyvää palautetta "oikeiden" asioiden tekemisestä joten vanhempieni mielipiteistä on tullut osa omaakin identiteettiä kasvatuksen myötä. Emme ole mitenkään erityisen läheisiä, vaan suhde on ristiriitainen. Jotenkin haluaisin todistaa, että minustakin on johonkin ja minusta voi joskus olla ylpeä, vaikka järjellä ajatellen mitäpä minä sillä vanhempien ylpeydellä teen.
up