Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Syitä, miksi vihaan ruoan laittoa.
keittiöviha
12.08.2019 |
Enkä halua neuvoja, miten asiat tulisi tehdä paremmin ja meillä on niin ja näin. Kolmivuorotyö arkivastuineen väsyttää.
Aloitetaan.
Ihan aluksi olet tietenkin käynyt kaupassa töiden jälkeen ja laitat ostokset kaappiin. Huomaat samalla että jääkaappi tarvitsisi siivousta. Ohitat sen. Siivoat työtasot kaikenlaisista pienistä ja isoista tavaroista, joita siihen on kaikista muistutuksista ja sanomisista huolimatta kantautunut. Roskat laitat roskiin, mutta roskis on täynnä, vaihdat sen ja roskia tipahtelee lattialle: jogurtin kannet tietenkin jogurttipuoli lattiaan. Pyyhit lattian, laitat uuden pussin. Kun suljet roskiksen kaapinovea, tipahtaa ovi saranoiltaan: niin, se keittiöremontti. Huomaat että kattilakasa on tiskialtaassa sen verran kookas, että hanasta on vaikea ottaa vettä, pieni kun allas on. Huomaat myös, että juuri se ainoa ehjä kapusta mitä tarvitset, on likainen ja kattiloiden alla. Siispä tiskaat, ja tiskiaine vetelee viimeisiään: unohdit ostaa sitä kaupasta. Pääset vihdoin ruoan laittoon, pilkot/kuorit/paistat. Kyselijöitä riittää, mitä on ruokana, itsellä jo pinnaa kiristää. Uunivaiheessa huomaat, että kivasti käryääkin joku vanha ruoan jämä uunissa, nopsasti veitsellä poistat sen lämpiävästä uunista. Pelti on likainen, kalanrasvassa miehen "kokkailujen " jälkeen . Peset pellin pienessä altaassa, ilman tiskiainetta koska se loppui. Leivinpaperia sentään on. Kyselyitä, milloin ruoka olikaan valmis, saako mennä kaverille/voiko tulla meille /pääseekö yöksi/miksi tuota ruokaa taas/siskoveli kiusaa ja huomiseksi pitää olla sitten pesäpallo räpylä muuten liikkaan. Laitat ruoan uuniin ja katat pöydän, pyydät lapsia kattamaan avuksi mutta tuijottavat samalla tv:tä ja tahti on kuin kilpikonnien hidastetusta elokuvasta. Pinna kiristyy, sammutat tv:n.
Vihdoin, ruoka on valmis ja perhe koolla yhteiseen, mukavaan ruokahetkeen!
Ja nämä piirteet ovat täyttä totta, ei keksittyjä.
Voimia kaikille töissäkäyville äideille, olette ansainneet ylitsevuotavaa kiitosta.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Ette osaa tehdä kotitöitä. Se ei varsinaisesti liity ruuanlaittoon.
Vähän vois jaksottaa että pystyy lukemaan. Mutta joo jos et kestä kokkaamista niin pysy vttu pois keittiöstä.
Miehenä mulle ei ole vielä tullut ongelmia muista kuin mutsini jätöksistä keittiössä. Voi olla sekin että nuoruuden kokemus antaa vähän eri persvektiivin mikä on sotkuinen keittiö. Aivan sama vaikka haisisi pikkusen omakehu niin olen vtunmoinen virtuoosi kokatessa.
Tiskaaminen kyllä ärsyttää mutta senkin teen mielumin itse niin ei tarvi huomautella jäljestä. Sanoin joskus ja kun se ei vaikuttanut niin pakko itse kun minä en syö likaisista astioista.
En tykkää itsekään ruoanlaitosta, mutta siistissä keittiössä on hyvä työskennellä ja tehdä lapsille ruoka.
Siivoan keittiön joka ilta ruokailun jälkeen. Astiat koneeseen ja kone pyörimään. Tasot tyhjiksi ja pöytien pyyhintä. Aamulla nostan puhtaat astiat kaappiin ja aamupala-astiat koneeseen. Jääkaappia pyyhin viikottain.
Lopeta välittömästi perheeltäsi siivous- ja kodinhoitopalvelut! Heidän tulee osallistua kodinhoitoon kaikkien kykyjensä mukaan. Voit itse miettiä, mitä asetat rangaistukseksi tehtävien laiminlyönnistä. Jos teillä on kouluikäisiä lapsia, heillekin voi antaa ruuan valmistukseen liittyviä tehtäviä. Esim. valmiiksi kasattu laatikkoruoka laitetaan määräaikana uuniin.
Ei mikään ihme että ei ole kiva laittaa ruokaa. Mutta olet liukunut kotiorjan asemaan ja se pitää loppua!
Itsellä neljä lasta ja kolmivuorotyö. Meillä kaikille perheenjäsenille on jaettu omat työnsä: tiskit, roskat, keräyspaperit, viikkosiivous jne. Ei meillä ole ikinä tuollaista. Edes se tiskiaine ei lopu koska meillä on kauppalista johon kirjoitetaan välittömästi loppunut/loppumaisillaan oleva tavara. Jos jostain syystä se kuitenkin pääsee loppumaan äkisti (kuten esim. maito), kotona olijat laittaa viestin jollekulle meistä joka on liikenteessä (isä, äiti, teinit) että tuo kaupasta sitä mitä puuttuu.
Sori, erehdyin antamaan ap:lle ohjeita mut oli pakko... tuosta kaaoksesta kun on helppo päästä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaan elämääni verrattuna tuo on paratiisi.
Mulla ei edes ole lapsia, mutta silti vihaan ruoanlaittoa. Olenkin harkinnut ruokaostosten tilaamista kotiin, niin saisi edes yhden ärsyttävän vaiheen tuosta pois, nimittäin sen kaupassa käynnin. Voisi senkin ajan käyttää vaikka siihen suunnitteluun, niin ei tarvisisi syödä samoja ruokia koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vihaan ruuanlaitossa sitä, että pitäisi laittaa monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa. Ja sitten kun vaivalla pilkot, paistat ja keität, niin joku on aina valittamassa: aina tätä samaa (vaikka olisi ensimmäisen kerran), ei taas kalaa, en syö punajuurta, mä haluan ryhtyä vegaaniksi jne. Lisäksi ruoka pitäisi olla pöydässä heti kun astun ovesta sisään.
Kolme lasta, samanlaisella kasvatuksella yksi on valmis maistamaan mitä tahansa, toinen nirso ja eläisi vain pastalla, kolmas tiedostava teini eikä halua enää lihaa. Tähän päälle mies, jolla on omat nirsoutensa.
Itse kun syön mitä vaan ja innokkaasti maistelen kaikkea, tuo ottaa niin päähän. Ja kyllä, teinit ovat jo valjastettu ruuanlaittoon, tekevät 1 - 2 ruokaa viikossa, kaikkiruokainen lapsi auttaa mielellään ja suunnittelee ruokalistaa. Miehen kanssa kotityöt jaettu niin, että ruuanlaitto on mun vastuulla, erityisesti vielä koska tulen aikaisemmin kotiin töistä kun hän. Toki hän laittaa ruokaa jos pakko on.
Mä vihaan siksi, että tässä talossa on aivan liian pieni keittiö. Mikron kun laittaa keittiötasolle, jää laskutilaa tasan 35 cm jos pientä tiskipöytää ei lasketa. Samoin säilytystilaa on ihan järkyttävän vähän. En tiää kuka idiootti on tänkin asunnon suunnitellut kun kuitenkin ois ollut tilaa rakentaa isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vihaan ruuanlaittoa kun siitä tulee aina sotkua jonka joutuu siivoamaan sitten, ettei tulisi ap:n kuvailemaa tilannetta. Ja siksi että se on vaan tylsää. Ja siivoaminen vielä tylsempää. Meidän lapset on vielä niin pieniä että niitten "avusta" on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta pakko antaa "auttaa" ettei tulisi tuota ap:n kuvaamaa tilannetta. Ja jos ne käskee pois keittiöstä ne alkaa luultavasti nälissään tapella keskenään.
No kannattaisko pyhittää yksi päivä keittiön siivoukselle. Tulee ruuanlaitostakin miellyttävää.
Alue: Aihe vapaa
Eihän tuossa ole kyse ruuanlaitosta. Ette osaa siivota edes omia jäkiänne.