Näin saat lapsesi lukemaan

Up.

Ei se kirjahylly lukemista edistä, jos siellä kerää pölyä kertaakaan luetut Valittujen Palojen Kirjavaliot, muutama dieettiopas ja keittokirja, Sylvi Kekkosen elämäkerta ja puoliksi syöty Pupu Tupuna.

Noja. Toimii se varmaan joskus. Joskus ei. Meillä oli noita molempia, lisäksi me vanhemmat luimme paljon ja monipuoliseesti sekä itseksemme että lapsille ja keskustelimme kirjoista. Mutta lapsi on toisenlainen, tarvitsee paljon liikettä ja liikkeessä oloa, eikä pysty istumaan paikallaan lukemassa. Lukivaikeuskin on.

Ei se lukeminen vaan ole kaikkien juttu, vaikka mitä tekisi.

Kirjastoissa on enemmän tilaa kirjoille kuin kotona. Tosin on meilläkin kirjoja kirjahyllyssä mutta ei niitä oikein lue sen paremmin tyttö kuin poikaakaan. Jos haluavat lukea pyytävät viemään kirjastoon. Ja kirjat innostutaan lukemaan viimeistään sitten kun laina-aika lähestyy loppua. Kirjahyllyn kirjoissa useinkaan tuollaista deadlinea ei yleensä ole.

Luin aikoinaan tyttärelleni paljon ja hän tykkäsi siitä. Poika taas ei jaksanut seurata paria sivua eteenpäin.

Itse olen toiminut seuraavasti kolmen lapsen kanssa:

1. Iltasatuperinne alkoi, kun esikpinen oli 6kk. Siitä eteenpäin joka ilta iltasatu. Myös niille, jotka halusivat kuunnella, vaikka osasivat lukea.

2. Vähintään 2krt/kk kirjastoon. Lapset sai valita omat iltasatukirjat.

3. Kotona ilmapiiri, jossa kirjoja ja lukemista arvostetaan.

4. Jo lukemaan osaavien lasten kanssa on aika paljon joutunut tekemään työtä. Usein olen etsinyt itse kirjat, esitellyt takakannen ja lukenut ekan luvun lapselle, jonka jälkeen vasta innostunut itse lukemaan.

5. Iltatoimien jälkeen meillä on sääntönä, että omassa sängyssä lukemista tai rauhallista tekemistä. Käytännössä jonkin verran pakottaa lasta lukemaan.

6. Pitkillä matkoilla äänikirjoja.

7. Harru Pottereista ja muita klassikkoja olen lukenut itse ääneen lapsille.

8. Ensin kirjana ja sen jälkeen vasta saa katsoa elokuvan paitsi jos elokuvan ikäraja sallii katsomisen.

9. Ruutuaikaa rajoitetaan.

Silti yksi lapsista ei erityisemmin lue. Iltaisin saattaa mieluummin piirrellä kuin lukea. Kuuntelee mielellään, lukee heppakirjoja jonkin verran ja Risto Räppääjiä yms. mutta selvästi ei ole hänen juttunsa. Kahdesta muusta toinen lukee kausittain erittäin paljon. Kolmas on jotain siltä väliltä ja valitsee mieluummin äänikirjan kuin tarttuisi itse Harry Potteriin.