Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuinen kriisissä, en tiedä mitä tehdä elämälläni!
08.08.2019 |
Kiitos jos joku viitsii lukea avautumiseni ja antaa ideoita kuinka mennä elämässä eteenpäin. Henkinen alamäkeni varmaan käynnistyi vuosia kestäneen parisuhdeväkivallan vuoksi, pääsin tosin lopulta miehestä eroon. Olen kahden lapsen äiti. Ammatillinen koulutus, tehnyt töitä silloin, kun on ollut vointi kutakuinkin normaali ja töitä on sattunut löytymään. Tällä hetkellä työtön. En käytä päihteitä ja olen muutenkin rauhallinen ja viihdyn ihan vain lasteni parissa kotiympyröissä, ystäviäkin pari onneksi. Kelan tuilla ja ulosotossa saatavia muutamia tuhansia. Töitä joita olen tehnyt ajoittain en voi enää ihosairauden vuoksi tehdä, mutta en millään keksi mitään mikä muu minua voisi kiinnostaa, mitä opiskella ja mihin työllistyä. Ei ole mitään mahdollisuutta edes tapailla miehiä, koska miehet aina tuntuvat arvottavan sinut työsi perusteella. Viimeksi miehelle kertoessani rehellisesti työttömyydestä, antoi hän minulle neuvoja hakeutua lehdenjakajaksi ja poisti kontakteistaan. Suurin murheeni kuitenkin on, että miten jo 40-vuotias nainen löytää itselleen täysin uuden alan opiskella ja työllistyä.
Kommentit (9)
Ei sun auta muuta kun miettiä asioita mitkä sua kiinnostaa ja sen pohjalta miettiä sopivaa työtä tai alaa. Veikkaan että miehet vierastaa työttömyyttäsi lähinnä siitä syystä ett sinulla on lapsia. Pelkäävät joutuvansa elättäjäksi tai maksumieheksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kiinnostunut uskonnollisista asioista? Jeesuksella olisi paljon annettavaa sinulle :)
Itse en miettisi tuossa iässä ja tuossa tilanteessa ammattia siltä pohjalta, mikä kiinnostaa vaan siltä pohjalta, että mihin ammattiin on realistista työllistyä.
Samassa veneessä ollaan. Näin se elämä voi mennä loppuun asti. Käy ostaan perjantaiks kaljaa ja kuuntele vaikka Leeviä ja laula mukana että.... miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan...... Eiköhän se noilla hetkellisesti helpotta. Tietysti voit tehdä sitä mikä ittestä tuntuu hyvältä niin ei ajatukset pyöri vain elämän tilanteessasi.
Kirjoituksestasi tuli mieleen, että viihtyisitkö perhepäivähoitajana? Lyhyt koulutus ja voisit verkostua lähialueen muiden hoitajien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työvoimatoimistoissa on ammatinvalintapsykologeja. Varaa aika sellaiselle ja käy juttelemassa tilanteestasI. Psykologi voi teettää sinulla testejä jotka antavat osviittaa millaisiin töihin soveltuisit. Psykologilla käynnistä ei ole ainakaan haittaa ja se voi lisätä itsetuntemustasi.
Olenkin tuolla jo käynyt ja hoitoalahan sieltä hyvin vahvasti tuli esiin. Ihosairaus toki on esteenä esim lähihoitajan opinnoille.
Niin nuori olet vielä,työvuosia edessä 25. Opiskelet rauhassa mikä kiinnostaa ja sulle jää loppuelämä vielä aikaa tehdä töitä. Olet siinä onnellisessa asemassa että saat opiskella työttömyystuella mikä edistää työllistymistä. Minä joka haluaisin kovasti opiskelemaan en voi tällä hetkellä haaveillakkaan...opintorahalla ja lainalla kun ei elätetä 4 henkeä. Pitänee odotella aikaa kun vanhimmat muuttaa omilleen..sitten takuulla haen opiskelemaan..koskaan ei ole liian myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä suurimman osan ajasta ihan älyttömän masentunutkin ja koen painostusta ihmisiltä tehdä jotain töiden suhteen.
Alue: Aihe vapaa
Työvoimatoimistoissa on ammatinvalintapsykologeja. Varaa aika sellaiselle ja käy juttelemassa tilanteestasI. Psykologi voi teettää sinulla testejä jotka antavat osviittaa millaisiin töihin soveltuisit. Psykologilla käynnistä ei ole ainakaan haittaa ja se voi lisätä itsetuntemustasi.