Asiantuntijat ja viranomaiset suosittelevat positiivista kasvatusta, mutta silti osa vanhemmista pitäytyy vanhassa kurituslinjassa. Miksi?

- Positiivinen kasvatus ratkaisee ongelmia, kun taas rankaiseminen vain tuottaa niitä lisää.
- Rankaiseminen ei opeta lapselle mitään siitä miksi joku sääntö on olemassa ja kaikkein vähiten se antaa lapselle työkaluja tunnistaa ja käsitellä tunteitaan rakentavalla tavalla, mikä on kaiken hyvän käytöksen a ja o.
- Rankaiseminen romuttaa lapsen ja vanhemman välisen luontaisen luottamussuhteen, jossa molemmilla on positiivinen asenne toisiinsa. Rakastavan vanhemman tulisi tehdä lapselle hyvää, mutta jos hän tekeekin pahaa, niin se on myrkkyä lapsen luontaiselle halulle noudattaa vanhempiensa neuvoja. Rangaistu lapsi on katkera ja epäluuloinen.
- Rankaiseminen myös opettaa lasta kohtelemaan omia leikkikavereitaan huonosti. Esimerkiksi lapsi joka on laitettu jäähylle tai arestiin sulkee herkästi toisia lapsia pois leikistä, lapsi jolta on otettu lelu pois rangaistuksena ottaa toisilta lapsilta väkisin leluja ja lapsi jota on kuritettu ruumiillisesti lyö toisia lapsia.
- Rangaistusten käyttö altistaa vanhemmat lastensuojelutoimenpiteille, kun taas positiivisen kasvatuksen menetelmät pitävät lastensuojelun kaukana. :)