Ostin naiselle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin koruliikkeeseen, suuttui etten muka yhtään tunne hänen makuaan

En suuttuisi, mutta onhan tuo vähän kuin antaa rahaa ja käskeä ostamaan itse oma lahjansa. Kaunis ajatus taustalla varmasti kuitenkin. Tyylikkäämpi veto olisi viedä nainen koruliikkeeseen ja voisitte yhdessä valita lahjan.

Miksi loukkaantuisin lahjasta? Outo nainen.

Olisin tyytyväinen 😄 Mies ei tosiaankaan tunne makuani ja kaapissa on koruja joita en käytä... Se on mies ja en mä oleta että sen pitäisikään mun maku tietää. Oon iso tyttö ja tiiän sen ite.

Teit oikein. Vaimosi on nirppanokka.

Lähde kävelemään. Naisesi ei käy täysillä.

Arvaa olisiko hän suuttunut, jos olisit ostanut korun ja se ei olisikaan ollut juuri se mikä hänellä oli mielessään?

Olisiko ollut mahdollista antaa jotain mikä olisi voinut osua maaliin? Voi myös olla, että hän on puhunut asioista joita tarvitsisi ja haluaisi, ja ehkä näin toivonut että saisi jotain toivomaansa tms. Mene ja tiedä, jutelkaa asiasta ja käykää vaikka yhdessä valitsemassa se koru?

Lahjakortin ongelmahan on se, että siinä näkyy se arvo ja "hyvien tapojen mukaan" lahjan hinta ei saa näkyä.

Siis täh?!! Miten tuosta voi kukaan täysillä valoilla kulkeva suuttua....

Mun perhe ei koskaan oppinut tuntemaan mun makua, vaan sain aina lahjoja, jotka eivät vastanneet mun makua. Se oli kivaa.

Osa ihmisistä on sellaisia, joita on mahdotonta miellyttää. Ikävää, jos omaksi puolisoksi osuu sellainen.

Huhhuh, mä olisin erittäin tyytyväinen lahjakorttiin. Olen ollut koruliikkeessä myyjänä ja joka viikko ovesta lappasi naisia jotka tulivat lahjaansa vaihtamaan. Usein suosittelin miehille jo valmiiksi ottamaan lahjakortin jos näytti siltä että naisen mausta ei ole tietoa.

En suuttuisi, mutta harmittaisi kyllä miehen puolesta kun tuhlasi rahansa. En nimittäin ole kiinnostunut koruista, en käytä niitäkään jotka minulla jo on. Eli sen verran miehen olisi minua syytä tuntea, että hankkisi lahjakortin johonkin sellaiseen, millä olisi käyttöä.

Ymmärrän naistasi siinä, että lahjakortti on tylsä lahja. Olen ykkösen kanssa samoilla linjoilla: kuin antaisi rahaa, mutta raha on vain korvamerkitty tiettyyn liikkeeseen. Toki ymmärrän senkin, että lahjakortti tuntuu turvallisemmalta valinnalta. Mutta lahjakortista puuttuu romantiikka. Naisesi haaveilee siitä, että saisi sinulta kauniin korun – eikä ajattele sitä, että todennäköisesti metsään menisi koska hänellä on tarkka maku.

Tuo nainen taitaa suuttua aika usein paljon muustakin.

En minäkään tykännyt kun mieheni antoi lahjakortteja vaatekauppoihin, osoitti mielestäni sen ettei yhtään tuntenut makuani tai ollut edes halukas tutustumaan siihen. Pääseehän lahjakortin kanssa helpommalla kun ei tarvitse yhtään miettiä mistä toinen pitää jne.

Minä vetelisin jo ympäri korvia...mä en käytä koruja, kelloja, enkä ole ikinä niitä ostanut.

Naimisissa kyllä ollaan, mutta ei siihenkään sormusta tarvita.