Sapettaa! Opettakaa lapsillenne alkeellisimmat käytöstavat, kiitos!
Taas ärsyttää, kun pihatiellämme lojuu kasa karkkipapereita naapurin lasten jäljiltä. Kyseessä eka-tokaluokkalaiset, joilla on jo sen verran kykyjä, että pitäisi tajuta mihin roskat kuuluvat.
Lisäksi puutarhassamme on, ilman pienintäkään aikomusta kysyä meiltä lupaa, laskettu mäkeä koristepensaiden yli. Olohuoneen ikkunan alla, 2 metrin päästä seinästä, on järjestetty painiottelu, jäljistä päätellen.
Viime kesänä mm. katkottiin kukkia kukkapenkistä ilman lupaa ihan tuosta vain ja taitettiin pensaista oksia. Ihan ylipäätäänkin täällä juoksennellaan pitkin vierasta pihaa ilman mitään lupia.
Kyseessä siis lähinaapurit, joita emme mitenkään tunne. Meillä vasta ihan pieni vauva, heillä enemmänkin vähän isompia lapsia, lapsemmekaan siis eivät ole keskenään tekemisissä niin, että voisi puhua " kavereiden pihalla" telmimisestä.
Miten jollekulle ei tule mieleen opettaa lapsilleen, että vieraiden ihmisten pihoilla ei kuljeksita ilman lupaa, mitään ei rikota ja roskat laitetaan roskikseen. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää ja siirtää ymmärrys eteenpäin omille lapsilleen?
Älkää lisääntykö, jos teille on mahdotonta kasvattaa niitä lapsia!
Kommentit (41)
Viime kesänä eskari-ikäinen poikani rakensi vaarinsa avustuksella leikkimökin tontin pihaan ja siellä on mm. leikkihella. Ei menty pitkällekään syksyyn kun leikkimökin ovi oltiin käyty hajottamassa. Eräät lastemme kanssa tontillamme leikkineet lapset sitten tunnustivat hajottaneensa oven ja kun kysyin siihen syytä niin vastauksena: se oli vaan niin kivaa! Sattuneesta syystä nämä lapset eivät tämän jälkeen ole leikkimään tulleet. Viime viikonloppuna kävimme taas raksalla ja huomasimme että leikkihella ym. tavaroita oli viety leikkimökistä ja roudattu 200 m päähän jossa niillä oli sitten leikitty. Syyllistä en tiedä, ympärillä useita kymmeniä omakotitaloja joten mahdoton tietää kenen muksut olivat asialla.
Mitään ei oltu hajotettu, onneksi, mutta mistä lähtien lapset ovat voineet omin lupineen hakea toisten pihoilta tavaroita ja ottaa ne omiin leikkeihinsä? Eikö oikeasti vanhemmat edes tiedä tai välitä missä omat muksut liikkuu ja mitä tekevät? Ja kaiken lisäksi on vaarallista liikkua rakennustyömaalla, meilläkin on kellari rakenteilla ja keskellä pihaa valtavan iso monttu johon voi pimeässä helposti pudotakin.
Tavaroiden hajottaminen ja lainailu varmastikin loppuu kun talo valmistuu mutta olin kyllä siinä uskossa että jokainen opettaa lapselleen ettei toisten pihoihin marssita noin vain eikä tavaroita rikota tai lainailla omiin leikkeihin oman mielensä mukaan.....
Kummallista, että täällä muutamien mielestä lapsilla on oikeus mennä toisten pihoille ja tehdä siellä tuhojaan. Varmaan on aivan turha mennä lasten vanhemmille puhumaan, kun ovat sitä sorttia, joka ei edes tervehdi. Otapa muutamat digikuvat ja käy näyttämässä lapsille. Sano, että asiaa menee eteen päin, jollei homma lopu. (Tyhmiin ihmisiin tehoaa vain tyhmät keinot.)
Aina kun luvattomia tulee pihalle, valot rävähtää päälle. Silloin eivät ainakaan pimeän turvin voi tehdä mitään pahaa.
JOS rikkovat toisten tavaroita - tekevät sen verran kotitöitä tms. että ansaitsevat rahat, joilla hajotettu juttu korvataan, sama koskee pensasaitoja tms.
Jos nakkelevat roskia pitkin pihaa, niin ei muuta kuin muovipussi käteen , ja keräämään lähitienoolta vaikka alkuun 10 roskaa, sitten 20 roskaa jne.
Kyllä koululaiselta voi jo vähän sitä järjen käyttöä vaatia, mutta sehän siinä on, kun ei vaadita. Ollaan vaan kädet levällään, kun ei se millään opi.
Vai tarvitsevat lapset tuhat toistokertaa, ennenkuin oppivat, ja siihen asti vanhemmat ovat täysin avuttomia?
Ja vanhempienko ei tarvitse itse lapsia vahtia, kun päättävät itsekseen, että se on muun kylän tehtävä?
Arrgh, että tuollaiset ihmiset saavat minut näkemään punaista!!!
Minulla on neljä lasta, kaksi kouluikäistä. He eivät todellakaan käy toisten pihoissa, koska se on ehdottomasti kiellettyä! Ei siihen tarvita tuhatta toistokertaa, se ollaan tehty äärimmäisen selväksi alusta alkaen. Mikäli meillä sääntöä rikotaan, sitä seuraa RANGAISTUS, eikä apinamaista toistoa toiston perään. Kerran meillä lapset kävi repimässä naapurin kukat ja seurauksena oli rangaistukset ja ANTEEKSIPYYNTÖ naapureilta, joka heidän piti itse suorittaa.
Minä koen, että on minun tehtäväni kasvattaa omat lapseni, ei muiden, vaikka hekin voivat siinä tukea. Lapset tottelevat kyllä, mikäli selkeästi ymmärtävät, mitkä on ohjeet. Ja tosiaankin, jos lapsi ei siihen ekaluokkalaisena pysty, hän EI OLE kypsä olemaan yksin ulkona lainkaan!
ei tarvita.
Kun joutuu menemään sille naapurille tekosensa selittämään ja pyytämään anteeksi, sama juttu ei toistu. Homma toimii myös kiusaamisten ym kohdalla.
Kun ap nimenomaan sanoi ettei vanhemmilla tunnu olevan kiinnostusta niin minusta ihan turhaa analysoida niiden vanhempien kasvatusta. Tässähän nimenomana miettiä mitä ap itse voisi tehdä. ei siihen auta päivittely lasten huonosta kasvatuksesta kun ne lasten vanhemmat eivät ole tätä lukemassa. Ja oikeasti joillekin paukapääkoululaisille menee kiellot perille vasta toistojen jälkeen. Enkä nyt puhu omistani.
ovuutta rajoittamalla lasten leikit vaan piha-alueelle. Sun pitäisi avata myös teidän ulko-ovet, jotta lapset pääsisivät sisällekin leikkimään jos haluavat!
että kyseiset vanhemmat vetävät herneet nenään siitä, että julkean puuttua heidän kullannuppujensa tekemisiin.
Kiitos kuitenkin hyvistä näkökulmista ja ideoista, tuo tunnistinvalaisin taitaa mennä ostoslistalle heti tänään.
ap
Samoin meidän pihassa saisi kyllä leikkiä osoittamallani paikalla, jos KYSYISI LUVAN. Mutta että ilman lupaa hajotetaan pensaat ja rymytään miten sattuu, huh huijaa.
Taidan mennä rauhoittelemaan itseäni, että pystyn järkevästi hoitamaan asian, jos saan lapset kiinni, kun tulevat kohta koulusta...
ap
Meillä ainakaan ei tehoa ollenkaan. Monta kertaa on lähetetty lapsi pyytämään anteeksi erilaisia temppujaan, ja aina on kiltisti pyytänyt ja saanut anteeksi, mutta sitten taas unohtuu vähän ajan päästä. Ei ole kylläkään vielä kouluiässä, mutta tuskinpa se anteeksipyytäminen sen vaikeammaksi muuttuu isompanakaan. Ettekö te kotona pyydä anteeksi mitään?
valituksellesi. Puhut toki asiaa, mutta minusta tuntuu silti että vanne taitaa vähän puristaa päätäsi. Ei minua ainakaan haittaa yhtään että naapurin lapset leikkii meidän pihalla - ne koristepensaat on kuule useimmille aika pikkujuttu lasten hauskanpitoon verrattuna.
miksi et tunne naapuriasi? Minä ainakin tunnen hyvin kaikki " vierus" naapurit meidän kadulta. Jos on cityhuuhkaja tai metsäpöllö parasta pysyä isossa kerrostalossa tai sitten muuttaa metsän keskelle. Kun on naapurien kanssa hyvissä väleissä ei tuollaisia ongelmia ole.
Ja niin odotan naapuriemmekin toimivan, ei kenenkään piha ole mikään yleinen leikkikenttä vaan yksityisaluetta.
jollekin puutarha voi olla rakas ja tärkeä harrastus, ja ne koristepensaat huolella vaalittuja. Ei naapuruston lasten tartte sitä hauskaa pitää juuri niiden koristepensaiden päällä, voivat tehdä sen omalla pihallaankin tai yleisillä paikoilla.
että joku asia jättää pysyvän muistijäljen eli joku asia opitaan. Me olemme ihan pienestä pitäen opettaneet omille lapsillemme, miten ollaan ja eletään, että roskia EI heitetä, ne jotka roskia heittävät, ovat roskaväkeä ja huonompia ihmisiä. Ja että kenenkään pihalle ei mennä lupaa kysymättä, saati että siellä rikotaan tai tuhotaan mitään. Kerta toisensa jälkeen, vuodesta toiseen. Arvaa onko tuottanut sataprosenttisesti tulosta...? t. Neljän äiti
Komenna lapset pois pihaltasi, en minäkään tykkäisi että meidän pihalla käy vieraita sotkemassa, oli ne sitten aikuisia tai lapsia.
mutta tarkoitin vain että useimmille rivitaloihmisille tuskin on. Ainakin meidän taloyhtiössä on tasan yksi vähän fiksumpi piha, jossa on nähty vähän vaivaakin (siis oman pihamme lisäksi). Ja silti minua ei muiden lapset meidän pihalla haittaa yhtään. Itse asiassa olen monesti ihan pyytänyt niitä meidän pihalle, jos haluavat vaikka mennä leikkimökkiin leikkimään tai lainata leluja yms. Kiellän kyllä omiani menemästä ilman lupaa toisten pihoille, mutta en tajua miten siitä joku voi vetää herneen nenäänsä. Tai no, ehkä joillakin oikeasti on noin pienet huolet.
eivät ole vastanneet kommunikointiyrityksiimme oikein millään lailla. Jo moikkaaminenkin on näemmäs vaikeaa, ja kerran yrittäessämme tehdä sanallisesti tuttavuutta ihan ystävällisessä hengessä, saimme vastaukseksi epämääräistä murinaa.
Niin että mielestäni me emme tässä ole niitä huuhkajia ja mörköjä.
Ilmeisesti tiettyjen primitiivisten hälläväliä -tyyppien mielestä on ihan ookoo, että lapset jo pienestä pitäen oppivat röyhkeiksi pärjätäkseen tässä maailmassa?
yhtä paljon kuin sinua? Yritä ottaa vähän rennommin, kyllä nekin lapset oppivat vielä tavoille.