Sinä joka aloitit ensimmäisen suhteesi yli 25-vuotiaana
Oliko kumppanisi kokenut? Kuinka kokemattomuutesi vaikutti suhteeseenne? Oletteko yhä yhdessä/kauan olitte yhdessä? Haluaisin kuulla teiltä kokemuksia tilanteesta joissa löysitte ensimmäisen kumppaninne yli 25 vuotiaana.
Kommentit (8)
En mä kokematon ollut vaikken ollut halunnut aikaisemmin seurustella.
Minun 1 parisuhde kumppanini (nainen) oli kokeneempi kuin minä. En tiedä miten se on vaikuttanut. - Hän on onneksi ollut fiksu, ettei juurikaan ole vertaillut minua ex-kumppaneihinsa. - Toisaalta en minäkään ole kovin korostanut tai alleviivannut omaa "kokemattomuuttani". - Toki se tuli hänelle yllätyksenä; koska en ilm. vastaa perinteisiä ennakkoluuloa vanhemmasta kokemattomasta miehestä, joista turhauttavan usein toistuu silloin kuin puhutaan yleisesti "kokemattomista" miehistä, jolloin monesti se, ettei miehellä ole kumppania ei läheskään aina ole se suurin ongelma tai miestä vaivaava asia.
Hän oli noin 20-kymppinen ladyboy ja ilmeisesti hänellä oli pyllyn antamisesta hieman aikaisemminkin kokemusta.
M40
Mieheni oli 26-vuotias, kun tapasimme ja olin hänen ensimmäinen tyttöystävänsä. Minulla itselläni oli ollut kaksi poikaystävää. Mieheni kokemattomuus vaikutti kai lähinnä ihan ensimmäisinä kuukausina, kun itse olin ujo ja hän ehkä vielä ujompi. Ensimmäiseen suudelmaankin meni viikkoja. Nykyisin hän on itsevarma ja minä edelleen aika ujo. Olemme yhdessä edelleen. Tapaamisesta on jo pian 29 vuotta.
Itse olin sinkkuna lähes kolmekymppiseksi ja nyt muutama vuosi parisuhteessa. Näin jälkeenpäin ajatellen koen että en omien epävarmuuksien ym. vuoksi ole ollut aiemmin valmis vakavampaan suhteeseen. Iän myötä on oppinut tuntemaan itsensä ja tietää mitä haluaa elämältä ja parisuhteelta. Kokemuksia toki on ollut lyhyiden säätöjen ja yhden illan juttujen muodossa mutta ei mitään sen vakavampaa. Puolisolla takana avioliitto taloineen ja lapsineen mutta muita pidempiä suhteita ei hänelläkään ole. Joskus pitää vaan odottaa vähän kauemmin että kolahtaa.
Minä olin 26 enkä ollut koskaan seurustellut. Mies oli 29 ja suhteita oli ollut useita, yksi pidempikin. Meillä mun kokemattomuus suhdeasioissa johti siihen, että siedin enemmän kuin olisi ollut tarpeen mieheltä. Hän sai mennä ja tulla vapaasti eikä pahemmin kertonut mulle tekemisiään.
Seksi miehen kanssa oli ihan kurjaa, hänen toiveidensa täyttämistä ja minun tarpeilla ei oikeastaan ollut merkitystä. Hän oli minun ensimmäinen, niin en vain tajunnut seksin huonoutta ennen kuin nykyisessä suhteessani.
Hän harrasti todella paljon muiden naisten kanssa juttelua/flirttailua somessa ihan koko meidän suhteen ajan enkä vielä tänä päivänäkään ymmärrä, että miksi hyväksyin sen. Lopulta yksi näistä naisista sitten alkoi minun korvaajakseni, kuukausia ennen kuin mies tajusi mulle kertoa.
Lisäksi otin kontolleni esim. kodinhoidosta leijonan osan eli ihan kaiken, koska niin olin nähnyt vanhempieni suhteen toimivan enkä osannut kyseenalaistaa asiaa. Myös rahallisesti tajusin tulleeni kusetetuksi, mutta senkin tajusin vasta jälkeenpäin.
Nyt kun olen toisessa parisuhteessa ollut, niin en voi kuin ihmetellä, että miksi olin tämän ekan kanssa 6 pitkää vuotta! Nykyisen mieheni kanssa kaikki kulut maksetaan puokkiin, hän siivoaa ja laittaa ruokaa, huolehtii myös minun tarpeista ja on osoittanut monin tavoin olevansa luottamukseni arvoinen. Edelleen kun tulen pitkän työpäivän jälkeen kotiin ja saan istua suoraan valmiiseen ruokapöytään, en voi kun ihmetellä onneani!
Mun mies ei ollu ennen mua ollu suhteessa muiden kanssa, vain yhden illan juttuja eikä niistä ole koskaan mulle halunnut puhua. Itse olin ollu kaksi kertaa kihloissakin ennen häntä. Hän oli silloin 27, minä 30. Kumpaakaan ei haitannut toisen menneisyys, yhdessä ollaan edelleen.