Vaimoni kysyi, pidänkö enemmän kovaäänisistä pörisijöistä vai hiljaisista tuhnupieruista?
Tätä ennen hän päästi kaksi kuvatunlaista pierua ja nauroi päälle. Minä mietin, miksi ihmeessä käymme tällaista keskustelua. Onko tämä ihan normaalia parisuhteessa?
Kommentit (17)
Exäni joskus pieraisi naamalleni kun annoin tälle suuseksiä ja sitten kivahti "käskinkö sun lopettaa?"
Kyllä mä puhun mieheni kanssa paljon pieruista. Molemmat tehdään sitä paljon. Se on meille jo sellainen spektaakkeli 😀
Märkää pierua en ymmärrä jos 69 ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä puhun mieheni kanssa paljon pieruista. Molemmat tehdään sitä paljon. Se on meille jo sellainen spektaakkeli 😀
Me keksitään erilaisia asentoja, joissa päästellään. Jonku mielestä varmaan ihan sairasta, mutta meidän mielestä hauskaa, ku ollaan molemmat vatsavammasia. Nimim. yhdessä 12 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Märkää pierua en ymmärrä jos 69 ollaan.
Meillä se sitten taas se on tavoitteena.
Kunnon röpöttävä pieru on hyvä "äänihuulet" tekee töitä ja sitä ilo kuunnella.
Mitä kovemmat soundit, sen paremmalta tuntuu, kun lähtee ilma vatsasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Märkää pierua en ymmärrä jos 69 ollaan.
Meillä se sitten taas se on tavoitteena.
Toiset tykkää äidistä ja toiset anopista.
Mulla tulee tosi harvoin suhinapaukkuja. Joskus papatteja 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Märkää pierua en ymmärrä jos 69 ollaan.
Meillä se sitten taas se on tavoitteena.
Toiset tykkää äidistä ja toiset anopista.
Ja jotkut ruumiin eritteistä. Meitä on niin moneen junaan.
Mä pieren tosi paljon bussipysäkillä Manskulla. Liikenteen melu peittää äänet.
Tänään tykkäsin piereskellä sukelluksissa. Hauskan kuuloinen pörähdys.
Ensimmäinen kerta, kun kuulen tuosta papatista, mutta tunnistan kyllä. Meillä käy myös sorsa aina silloin tällöin kylässä.
Tänään miehen pieru kuulosti, kuin olisi naapurissa porattu.
Kovaääniset töräykset ovat reilumpia, mutta omille pieruille on aivan sama, koska ne eivät haise pahalle.