Miten joku kestää itseään vaikka ei osaa ruotsia?

Wtf? Pitäskö sit mun t*ppaa itteni, että siitäkin hyvästä sun hengitys pääsee paremmaksi? Joo, kuule, h*ista p*ska ja hanki elämä.

Hyvin, mä hengitän suomeksi 😄

Miten joku kestää itseään vaikka ei osaa soittaa säkkipilliä?

Miten joku kestää itseään, vaikka ei osaa ajaa huvipuistolaitteita?

Miten joku kestää itseään kun arvottaa muut ihmiset jonkun ruotsinkielen osaamisen perusteella? Sen voi kuitenkin tarvittaessa opetella jokainen halukas.

Siis miks mun pitäs mollata, tsm itteeni jollen oo samanlaine ju sä? Tota ketä nro 1 sanoikin, kannatan sitä että hankkisit oman elämän. Se että mitä sä osaat, ei tee susta parempaa ihmistä. Pitäs olla kaikille pienestä pitäen selvää, että mölyt voi pitää masussa, kaikilla erilaisia vahvuuksia. Jos mä en jotain osaa, se ei oo sulta eikä keltään muultakaan pois. Jos sä et osaa suomea, nii ei se oo myöskään keltään pis. Ihan näin vetoomuksena siis. Ja mun mielestä hyvä, että olen edes yrittänyt ja että olen ollut niillä tunneilla. Ja itse olen alusta alkaen ajatellut, että englanti on tärkeämpää. Siksi, koska suurimmaksi osaksi nimenomaan sitä tarvitsee ulkomailla. vaikka USAssa kun käyt.

Mutta joo, pidä sä vaan huoli omista ssioista ja osaamisistas. Ei jokanen oo samanlaine, eikä toine toistaan sen parempi vaik vetäisit kärrynpyörän siinä.

Kyllä tää vaikeeta on.

Aivan hyvin kestän. Sain maa han muut tajalapsena (no worries, oltiin niitä "parempia" valkoisia työperäisiä maa han muuuttajia Kanadasta) vapautuksen ruotsista. Kun muut oli opiskelemassa ruotsia mulla oli S2-opintoja. Opiskelin äikkää, S2, enkku A1-kielenä ja ranska B1-kielenä. Lisäks oli espanja ja saksa. Et kyl tässä on viisikielisenä ihan kivasti pärjäillyt Suomessa.

Usein sentyyppiset ei välitä tällaisesta muutenkaan. Paitsi yksi kaverini, joka oli apukoulussa alkoi hävetä sitä, koska se mielestään paljasti, että kävi apukoulua, kun siellä ei ollut pakkoruotsia. Selitin, ettei sitä oikeasti kaikki muutkaan puhu, vaikka on käyneet tavallisen yläasteen.

Vierailija kirjoitti:

Aivan hyvin kestän. Sain maa han muut tajalapsena (no worries, oltiin niitä "parempia" valkoisia työperäisiä maa han muuuttajia Kanadasta) vapautuksen ruotsista. Kun muut oli opiskelemassa ruotsia mulla oli S2-opintoja. Opiskelin äikkää, S2, enkku A1-kielenä ja ranska B1-kielenä. Lisäks oli espanja ja saksa. Et kyl tässä on viisikielisenä ihan kivasti pärjäillyt Suomessa.

Toisaalta noita muita et juuri tarvitse Suomessa, vaikka toki eihän siitä haittaakaan ole.

Allt du gör är sug kuk!

Toni, Helsinki

Helposti. Maailmassa on 5000-6000 muuta kieltä, joita en puhu. Puhun vain kuutta kieltä.

Osaan useita kieliä, myös ruotsia, mutta siitä en voi puhua, kun kaiki ketjut, joissa olen ko. kielestä puhunut, häviävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan hyvin kestän. Sain maa han muut tajalapsena (no worries, oltiin niitä "parempia" valkoisia työperäisiä maa han muuuttajia Kanadasta) vapautuksen ruotsista. Kun muut oli opiskelemassa ruotsia mulla oli S2-opintoja. Opiskelin äikkää, S2, enkku A1-kielenä ja ranska B1-kielenä. Lisäks oli espanja ja saksa. Et kyl tässä on viisikielisenä ihan kivasti pärjäillyt Suomessa.

Toisaalta noita muita et juuri tarvitse Suomessa, vaikka toki eihän siitä haittaakaan ole.

On niistä hyötyä ollut. Opiskeluaikoina olin Stockmannilla töissä ja yks syy siihen paikkaan oli se, että osasin montaa kieltä. Nykyään olen kieltenope. Opetan ranskaa, enkkua ja saksaa. :)

Oisin mä varmaan sen ruotsinkin oppinut, jos olis ollut lukiossa mahdollista aloittaa, mutta kun ei ollut niin se jäi sit kokonaan. Mä tulin Suomeen kuudennelle luokalle ja sen lopulla koulu ja mun vanhemmat oli sitä mieltä, että mun suomi on vielä niin heikko, että ei tuu mitään, jos koetan opiskella ruotsia suomeksi ja sain sen vapautuksen ja mut tuupattiin S2-tunneille, kun yläasteella semmoistakin tarjottiin. Ranskaan saatoin hypätä mukaan, kun olin käynyt kouluni ranskaksi ja enkkuun, koska äidinkieleni on englanti. Lukiossa otin sit sen saksan, kun piti joku aine keksiä siihen ruotsin tilalle ja espanjan ihan huvin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan hyvin kestän. Sain maa han muut tajalapsena (no worries, oltiin niitä "parempia" valkoisia työperäisiä maa han muuuttajia Kanadasta) vapautuksen ruotsista. Kun muut oli opiskelemassa ruotsia mulla oli S2-opintoja. Opiskelin äikkää, S2, enkku A1-kielenä ja ranska B1-kielenä. Lisäks oli espanja ja saksa. Et kyl tässä on viisikielisenä ihan kivasti pärjäillyt Suomessa.

Toisaalta noita muita et juuri tarvitse Suomessa, vaikka toki eihän siitä haittaakaan ole.

On niistä hyötyä ollut. Opiskeluaikoina olin Stockmannilla töissä ja yks syy siihen paikkaan oli se, että osasin montaa kieltä. Nykyään olen kieltenope. Opetan ranskaa, enkkua ja saksaa. :)

Oisin mä varmaan sen ruotsinkin oppinut, jos olis ollut lukiossa mahdollista aloittaa, mutta kun ei ollut niin se jäi sit kokonaan. Mä tulin Suomeen kuudennelle luokalle ja sen lopulla koulu ja mun vanhemmat oli sitä mieltä, että mun suomi on vielä niin heikko, että ei tuu mitään, jos koetan opiskella ruotsia suomeksi ja sain sen vapautuksen ja mut tuupattiin S2-tunneille, kun yläasteella semmoistakin tarjottiin. Ranskaan saatoin hypätä mukaan, kun olin käynyt kouluni ranskaksi ja enkkuun, koska äidinkieleni on englanti. Lukiossa otin sit sen saksan, kun piti joku aine keksiä siihen ruotsin tilalle ja espanjan ihan huvin vuoksi.

Rehellisesti sanottuna ihmettelen, että ruotsia osaamaton pääsi Stockkalle. Toivottavasti sulla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi niin vihaiset mummot ei haukkueet.

"Nyt kuitenkin Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kolme vuotta ruotsin kieltä opiskeltuaankin eivät sitä osaa." Miten ihmeessä kukaan voisi osata mitään kieltä kelvollisesti, jos opiskelee sitä kolme vuotta 2-3 tuntia viikossa kuten kouluissa on asian laita?

Minä opiskelin ruotsia ja englantia koulussa kahdeksan vuotta 2-4 viikkotunnin tahdilla. Se antoi vasta kelvollisen pohjan käytännön kielitaidon kehittämiseen. Asuin paikkakunnalla, jossa kummankaan kielen puhumista ei ollut käytännössä mahdollista harjoittaa mitenkään koulun ulkopuolella. Ruotsin osalta tilanne on sama nytkin suurimassa osassa Suomea.

Just sen takia kestän itseäni, etten osaa ruotsia. Harmittaako, ap?

Minulla oli koko kouluajan ruotsi kymppi, mutta nyt koulun loppumisesta on jo melkein 20 vuotta enkä ole tarvinnut ruotsin kielen taitoa kertaakaan. En muista enää kuin muutaman sanan, mutta tuskinpa tulen niitä jatkossakaan tarvitsemaan mihinkään.

Opiskelin ruotsia 22v sitten ja sen jälkeen en ole tarvinnut ruotsin kieltä yhtään missään.

Iskee epätoivo, kun niin moni lankeaa ilmiselvään trollaukseen. x(