Miten paljon vanhemman riippuvaisen geenit vaikuttavat jälkikasvuun?
Äitini on alkoholisti ja hänen puheidensa mukaan isäni olisi käyttänyt huumeita aikanaan, tätä nykyä ainakin absolutisti, ollut aina kun muistan. Tähän väitteeseen en silti usko kovin vahvasti, koska äitini tykkää mustamaalata isääni ja kaikkia muitakin. Mietinkin, että miten paljon nuo mahtavat vaikuttaa minun alttiuteeni tulla riippuvaiseksi jostakin, kun siitä jonkin verran puhutaan, että jos vanhempi on riippuvainen, lapsilla on paljon suurempi riski itsekin tulla riippuvaiseksi.
Minulla on elämäni aikana ollut paljon riippuvuuksia tai alkavia sellaisia. Ennen tupakoin, join paljon alkoholia, (molemmat lopetin jo vuosia vuosia sitten) tällä hetkellä olen jo vuosia ollut täysin koukussa sokeriin. Olen huomannut myös tämän vuoden aikana, että minun pitäisi koko ajan saada tilata jotakin jostain nettikaupoista tai torista, koko ajan pitäisi olla paketti jota odottaa saapuvaksi.
Myös alkoholista tuntuu olevan tulossa ongelma, vaikka olen vuosien ajan juonut kerran parissa kuukaudessa, nyt tuntuu että haluaisin juoda jatkuvasti. Huomasin tämän keväällä, kun oli eräs juhla jossa join hieman ja sitten kotona toisen kerran saman kuun sisässä. Sen jälkeen olen tässä kuussa kerran juonut, joten en ole antanut periksi tälle halulle.
Eläimet ovat myös ongelma minulle, tahtoisin aina uuden lemmikin tai lajin edustajan. Minulla on aikuisiällä ollut useampia jyrsijöitä, mutten ole pitänyt niistä, joten lisää niitä en ole ottanut. Vanhat olen aina hoitanut loppuun asti kunnolla, joten huonoissa oloissa eivät ole olleet.
Sokeri on sellainen, että sille olen antanut periksi. Kaikki muut riippuvuudet ovat helppoja, koska ne voi lopettaa kokonaan, mutta syömistä ei. Niin helposti tulee kaupassa sitten otettua jotain herkkuja sinne kärryyn. Olen myös miettinyt, että jos katkaisen tämänkin riippuvuuden, etten kai anna periksi muille riippuvuuksille tai niiden aluille.
Minulla on paljon stressiä erilaisista asioista, mutta olen aina ollut huolehtijaluonne. Minulla oli myös kurja lapsuus, jota oireilen aina jollakin tapaa ja on paljon tapahtumia, joita ei olisi pitänyt tapahtua. Kaikki nämä ongelmat voivat johtua ihan jo traumoistakin, mutta miten paljon suurempi riski minulla on saada riippuvuuksia?
Pakostikin miettii, että uskaltaako tässä enää mitään tehdä, etten tule riippuvaiseksi siitä.
Kommentit (14)
No en sinuna ainakaan kokeilisi mitään riippuvuutta aiheuttaviksi tunnettuja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
No en sinuna ainakaan kokeilisi mitään riippuvuutta aiheuttaviksi tunnettuja juttuja.
Näin itsekin olen ajatellut, mutta mietin että ihminen voi kuitenkin addiktoitua vaikka mihin, että mitä kaikkea kannattaa välttää?
Tottakai nyt huumeita, kauheaa juopottelua, tupakkaa jne. Ei tule nyt mieleen kaikkea, kun ihmiset jäävät outoihinkin asioihin koukkuun.
En olisi uskonut että minulle meinaa kehkeytyä alkoholismi, koska minulla ei ole ollut mitään ongelmaa olla ennen raskauden yrittämistä, sen aikana ja vielä rielun vuoden verran imetyksen aikana juomatta yhtään. Lopetan kuitenkin juomisen kokonaan nyt pidemmäksi aikaa, josko tämä tasoittuisi tästä.
Ap
Geenit periytyy, myös ne ei-toivotut ominaisuudet. Toisilla on suurempi alttius riippuvuuksille.
Vierailija kirjoitti:
Geenit periytyy, myös ne ei-toivotut ominaisuudet. Toisilla on suurempi alttius riippuvuuksille.
Näinhän se on, mutta luulin että esim. alkoholistien lapsilla on riski vain alkoholismiin ja esim. tupakkaan ja huumeisiin. En tiennyt että voi olla näin laajalti, tai sitten nämä muut alkavat riippuvuuteni johtuvat lapsuudestani.
Ap
Onhan siitä tutkimuksia, että alkoholistigeenit on olemassa. Ja ehkä lähinnä niin, että on altis riippuvuuksille.
Mä olen välttänyt alkoholia ja tupakkaa just tästä syystä, mutta koukutun helposti sit kaikkeen muuhun. Lapsena ahmin kirjoja, aikuisena olen koukuttunut nettipeleihin niin että pito yhdessä vaiheessa keskellä yötäkin herätä pelaamaan.
Sokeri nyt ilman muuta, lähinnä yritän rajoittaa enimmän osan aikaa.
Varmaan jotain poikkeuksellisen vahvoja mielihyväkokemuksia. Rakastuminen tekee samaa, niinpä on ollut vaikea pitää pitkää parisuhdetta, kun se rakastumishuuma haihtuu, ja muualta sitä olisi vielä saatavissa.
Yksi riippuvuuksia aikaansaava tekijä on häpeä. Ihminen pakenee sietämätöntä häpeää nihin. Eli kannattaa tarkkailla itseä siinä valossa ja olla aina itsen puolella. Keneenkään ei teoriassa voi luottaa koskaan niin paljon, kuin itseensä. Mutta joskus se vaatii vanhojen haavojen käsittelyä esim. teoriassa. Terapeutin tulisi olla opiskellut häpeää ongelmien taustatekijänä, vaikuttaa siltä, että osa terapeuteista ei tätäkään aluetta osaa.
Sinun kannattaisi hankkiutua psykoterapiaan. Ei siksi, että olisit riippuvainen, vaan kaikista noista asioista, joista kerrot vanhemmistasi.
Riippuvaisuuteen altistavia geenejä on kyllä. He jäävät yleensä jo hyvin nuoresta asti koukkuun päihteisiin ja juominen on humalahakuista. Se on perinnöllistä, mutta vaikuttaisi kertomasi perusteella, että sinulla ei ole sitä ongelmaa. Kuka tahansa joka käyttää päihteitä voi jäädä koukkuun, jos elämäntilanteessa on sellaisia tekijöitä, jotka altistavat.
50% geenit ja 50% mitä syöt kasvaessasi 25 vuotiaaksi asti.
Itselläni oli virhe kokeilla ensimmäisen kerran alkoholia ja tupakkaa 14-vuotiaana. Siitä lähti kaikenmaailman mielenterveys ongelmat vyörymään.
Oot addikti luonne, sen olet perinyt tai luonut ihan itse, sillä ei oikeastaan ole väliä, miten tullut, vaan sillä on merkitystä, miten elät sen kanssa. Joidenkin addiktioiden kanssa voi elää ihan ok, pahimmat ovat ehkä päihteet, syömishäiriöt, uhkapelaaminen, urheilu. Mulla pahin oli alkoholismi, sen vuoksi olen absolutisti nykyään, muu elämä on hallinnassa, vaikka netti vie paljon aikaa, ristikot ja pokemon go. Syöminen ei silleen ole hanskassa, sillä en vaan saa syötyä ennen iltaa juuri mitään, mutta sitä tässä työstän nyt parhaillaan.
Eli periytyvyys on fifty-sixty :) sulla ja mulla valitettavasti aika sata.
up