Ystävä lähenteli. Miten eteenpäin?
Olin yötä ystävän luona. Olemme tunteneet n. 2 vuotta. Yövyin hänen luonaan, joimme aika paljon ja saunoimme. Hän pyysi sänkyynsä nukkumaan. En nähnyt siinä mitään outoa, koska olemme kaksi naista ja halaamme paljon ym. eikä sellainen ole minusta vaivaannuttavaa.
Oltiin aika humalassa jo kun mentiin nukkumaan. Havahduin kun ystävä kosketteli rinnoistani. Teeskentelin että nukun ja vaihdoin asentoa. Hän kosketteli vielä takapuoltani ja kun käännyin vielä kerran tai pari muistaakseni, hän lopetti.
Lähdin aamulla aika aikaisin pois eikä ystävän käytöksessä näkynyt yölliset jutut. En tiedä nyt oikein mitä pitäisi tehdä. Kai ystävyys voi jatkuakin ihan samanlaisena. Tai sitten tuo vaivaa minua ikuisesti. On tosi vaikea olla kun en ole miehellenikään saanut sanotuksi ja yleensä kerron kaiken. Nyt on sellainen olo kuin valehtelisi.
Kommentit (12)
Voi olla, että ystävyytenne loppuu siihen, mutta loppuu se silloinkin jos sun täytyy aina olla epäluuloinen ja varuillasi.
Itse ehkä antaisin asian olla jos ei tuon kummempaa tapahtunut. Voihan ystävääsikin jälkeenpäin nolottaa oma käytöksensä.
se olla ihastunut. Tai halusi vain kokeilla. En minä nyt ystävyyttä tuon takia lopettaisi :) Voithan sanoa, jos homma uusii, että sinua ei kiinnosta.
Mieti mitä tekisit jos miespuolinen ystäväsi oli tehnyt samoin.
En osaa kyllä kuvitella että hän olisi ollut unissaan vaikka kai sekin olisi mahdollista. En ollut selvinpäin, joten ei ole ihan kirkkaana mielessä esim. kauan aikaa jutussa meni.
Jotenkin tuntuu, että haluan ystävyyden jatkuvan, koska olen itsekin mokaillut, eikä yksi moka ole niin vakavaa, koska kaikki mokaa joskus. mietin vaan että mitä jos tää vaivaakin aina vaan.
On tosi vaikea ottaa asiaa puheeksi. En tiedä pystynkö kun siis en ole miehellenikään sanonut ja todellakin yleensä kerron hänelle ihan kaiken. Jotenkin kai... hävettää. Ihan kuin olisin osasyyllinen.
Ystävä on parisuhteessa miehen kanssa. Eikä seksuaalinen suuntaus ole minulle mitenkään tärkeä juttu. Tosin lähentelystä en pidä.
Tuo oli hyvä kysymys, jos olisikin ollut mies. Se olisi ollut tuomittavampaa ja röyhkeämpää ainakin luulen niin. Jotenkin naisen kanssa on tasavertaisempi eikä se tunnu niin " hyväksikäytöltä" . En osaa tuntea itseäni hyväksikäytetyksi, lähinnä olen ymmälläni miten suhtautua.
Olen käsittänyt, että raiskauksistakin on vaikeaa tehdä ilmoitusta, kun uhri tuntee että vikaa on itsessäkin. Ja yleinen mielipide tuntuu usein olevan samansuuntainen.
Vierailija:
Jotenkin kai... hävettää. Ihan kuin olisin osasyyllinen.
.
Tämä vastauksena tolle numerolle 12 (?)
en tarvi tissienpuristelijaa vierelleni.
Jos kerran olette oikeasti ystäviä, mikset tosiaan voisi kysyä asiaa häneltä? Onko parempi, että asian vatvominen omassa päässä/molemminpuolinen välttely pilaa ystävyytenne? Ennemmin minä nyt puhuisin ystävän kuin aviomiehen kanssa. Voithan sitten myöhemmin kertoa asiasta miehellesi, jos siltä tuntuu.
Tiedän, ei varmasti ole helppo keskustelun aloitus, mutta... Tai jos et pysty suoraan puhumaan, niin meilaa tai tekstaa.
ilmeisesti hän on ihastunut sinuun ja itse lopettaisin ystävyyden siihen. En näe järkisyytä, miten sitä enää voisi jatkaa pelkkänä ystävyytenä. Toisekseen tuo oli seksuaalista hyväksikäyttöä, oli sen tekijä sitten mies tai nainen. Sitä ei kaverille tehdä.